perjantai 28. kesäkuuta 2013

Sata

Kas vain. Se tapahtuikin nopeammin kuin osasin odottaa. 100 julkisen lukijan maaginen luku nimittäin rikkoontui tänään! Viime viikolla päätin hiljaa itsekseni, että kun se luku tulee täyteen, pistän pienen arvonnan pystyyn. MUTTA hankin palkinnon ensin ja sitten vasta arvotaan. ;) Jotain kesäistä...



Kiitos, kiitos kaikille teille sadalle sekä myös 14 anonyymille lukijalle, 4:lle blogilista-tilaajalle ja kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat lukija! Olen aivan mykistynyt, minunko blogia haluaa näin moni lukea...?

Palaan asiaan mahdollisimman pian!

Jee, kiitos. :)

torstai 27. kesäkuuta 2013

Näin kävi:

Eilen illalla alkoi tiputella, en ollut ensin ihan satavarma mitä vuotoa se on, koska mitään ennakoivia jomoja ei edelleenkään ollut. Mutta kyllä se sitten uskoa piti.

Aamulla sitten alkoi oikea vuoto ja kivutkin saapui. Yrityskierto 22 ja toinen clomikierto alkoi!


Tuhaan nostin toiveita. En tuohon vuodon alkamiseen reagoinut oikeastaan mitenkään. Kai sen vaan tiesi tai edes epäili, vaikka vähän toivoa elättelikin. Tässä on nyt muutamia hieman "ajankohtaisempiakin" ongelmia, joten ajatukset pyörii myös niissä. Kai sitä osaa syvällä sisimmässään pistää asioita ja ongelmia tärkeysjärjestykseen. Kunhan saadaan nämä selvitettyä, niin lapsettomuus nousee varmasti taas ykköseksi. Ajattelen kuitenkin niin että ikävien hetkien koittaessa, parisuhteessa toisen osapuolen on oltava se vahvempi. Tällä hetkellä on minun vuoroni.

Jaksetaan uskoa tulevaan! :)

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Outoja ajatuksia

N. klo. 9.45 havahduin siihen, että olen alkanut selaamaan netissä lastenvaunuja. Olen jo kauan tiennyt millaiset kriteerit meillä tulee olemaan vaunujen suhteen ja nyt vain ajatuksissani klikkasin jotain mainosta ja ta-daa. Vertailu oli käynnissä. Sitten kun hokasin tämän, niin lopetin.


N. klo. 11.20 havahduin siihen, että mietin millainen lehmä minusta tulee jos lihon paljon raskaana ollessani. Entä jos joka paikkaa turvottaa? Ilmapalloko minusta sitten tulee? Voihan pinnallisuus!


Ei se täti sitten saapunut vaikka kuinka sen perään huutelin. Ei merkkiäkään!

Huomenna olisi sitten kai testin aika........


[G ja dpo17

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Huhuu?

Kai sitä pitää tännekin alkaa valittamaan ja huhuilemaan, kun ei tätiä näy, ei kuulu. Josko se sitten jo uskaltais saapua. Eniten nyt pelkään sitä, jos clomit menikin sotkemaan minun muuten suht' täydelliset kierrot.

Ei jomoja, ei vuotoa...


Jotain pienoista mahatuntemusta. Eilen kotimatkalla alamahassa vihlaisi todella kipeästi. Ja olisikohan tuo mahakin vähän turvonnut? Tuskin. Olen varmaan vaan lihonnut! :D

Ottaa päähän! Testasin negan, joten tulisi sitten se vuoto. Kiitos. En halua testata enää uudestaan uutta negaa... :(

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Testasin...

Tyhmä mikä tyhmä! Menin sitten testaamaan ja tulos oli se sama, mikä meidän ilmeisesti kuuluukin saada aina vaan uudestaan ja uudestaan. En vaan kestä nähdä negaa, miksi en odottanut?! Joku tyhmä älynväläys vain sai minut testaamaan... "Jos kuitenkin sieltä tulisi plussa." Ja paskat!
 
Joo, ei mulla muuta. Menen makaamaan sohvalle ja ryven itsesäälissä...
 
 
[G ja dpo14

torstai 20. kesäkuuta 2013

Romahdus


Eilen illalla olin lähdössä kaupaan, mies sitten vain leikillään minua kiusoitteli ja minä kilahdin. Aloin huutaa pihalla kurkkusuorana ja lopulta potkaisin auton ovea. Lähdin kauppaan ja samalla hetkellä kun ajoin pois pihasta, aloin itkeä. Itkin ja ajoin, ennen pikatietä soitin miehelle etten pysty menemään kauppaan. "Älä sitten mene" mies sanoi, mutta totesin että pakko sinne on mennä ettei tarvitse tänään torstaina mennä.

Itku pikkuisen rauhoittui ja jatkoin matkaa. Loppujen lopuksi itkin n. 8km matkan pikatietä, enemmän ja vähemmän. Todella turvallista menoa! Vähän ennen kauppaa oli pakko kasata hermot etten kaupassakin itkisi. Se onnistui.

Oma diagnoosi: raivo johtuu clomeista, itku clomeista ja kuukausien surun ja epävarmuuden patoamisesta sisälle. Töissä jaksan vielä pitää hymyn naamalla, mutta ei sitä enää vapaa-ajalla jaksaisi.

Taitaa tulla tosi kiva juhannus!

Illalla pyysin mieheltä anteeksi turhanpäiväisen raivoamiseni. Häntä ei haitannut, hän sanoi ymmärtävänsä. Tietenkin. Eihän tämä hormonihirviö yllätyksenä tullut! Mutta taitaa olla edessä hiljainen juhannus, tuskin jaksan kovin pitkiä aikoja seuraa tekohymy naamalla.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Ajatukset kokoon NYT!

Tänään ei ole työnteosta tullut mitään! Olen oikeastaan vain istunut tietokoneella ja tuijottanut vuorotellen näyttöä, vuorotellen ulos ikkunasta. Ajatukset heittelee nyt niin paljon... Ärsyttää kun ei tiedä johtuuko nämä tuntemukset ja muut olot clomeista vai kenties olisiko niissä jotain lupaavaa.

  • Ihan selkeästi alamahassa on aina hetkittäin nippailua ja outoa tunnetta.
  • Olen syönyt tänään ja eilen vaikka kuinka usein. Melkein koko ajan on nälkä! Nytkin vähän, vaikka söin tunti sitten grillimakkaran.
  • On vasta tiistai ja tuossa yhden aikaa meinasin ihan oikeasti nukahtaa tietokoneen näppiksen päälle. Vähän ajan päästä sitten taas piristyin.
  • Olen lopettanut kahvin juomisen ja siirtynyt teehen, eilen ja tänään ei sekään ole oikein maistunut.
  • Vessassa ravaan usein, mutta myös juon töissä paljon. En mielestäni käy normaalia useammin.
  • AI NIIN ja yksi vielä! Vilunväreitä on tullut pitkin päivää, vaikka mun työhuoneessa oli n. 26 astetta lämmintä ja suurimman osan päivästä pidin vielä oveakin kiinni.

En tee muuta kuin ajattele. Ajattelen että jos kuitenkin, jos nyt viimein. Ajattelen sitä, miten kovasti petyn jos kaikki onkin taas vain omaa mielikuvitukseni tuotetta. Ajattelen sitä, miltä minusta tuntuu jos saankin raskaustestiin kaksi viivaa. Hetkittäin jopa ajattelen, jos testaisinkin jo perjantaina...

Mietin myös sitä, kun jotkut sanovat että sen tietää kun on raskaanaa. Mutta tietääkö sen? Kaverini sanoi, että tiesi. Mutta hän tulikin onnekkaasti raskaaksi heti ensimmäisestä yrityksestä. Luulin minäkin olevani raskaana yk1, yk2, yk3... Tätä jatkui melkein vuoden.

Hetkittäin en ajattele mitään. Olen vain, pää tyhjänä. Yritä tässä sitten kasata ajatukset ja tehdä jotain järkevää! Saakutin zombie...

 
 
kp22 ja dpo9

Voi Maria Lund...

...minkä menit sanomaan!


Kuvakaappaus maikkarin etusivulta.
 "Laulaja Maria Lundin elämä muuttui poikavauvan syntymän myötä vuonna 2011. Maria puhui asiasta vieraillessaan MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa tiistaiaamuna."


"– Elämän tarkoitus on selvinnyt mulle hänen myötään, mä luulen, Lund sanoi.

Huomenta Suomen juontaja Lauri Karhuvaara tarttui tilaisuuteen ja tiedusteli Marialta, mikä hänen mielestään on elämän tarkoitus.

 – Lisääntyminen! Se on hauskaa sitä paitsi, Maria nauroi."


Taas näitä juttuja, kun ihminen voisi joko miettiä pariin otteeseen ennen kuin sanoo tai sitten jättää sanomatta. Eikä hän ilmeisesti yrittänyt edes korjata sanomisiaan.

Ja mikäpäs siinä jos hän on aidosti tuota mieltä, mutta silloin hänen mukaansa niillä, jotka ovat lapsettomia (joko omasta valinnasta tai tahattomasti), ei ole mitään elämäntarkoitusta. Vai häh?

Juttuun törmäsin täällä.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Stressi

Monet uskovat siihen, että lasta ei voi saada alulle (tai ainakin että prosessi hidastuu) jos stressaa. Minä en usko siihen. Siksi minua on jo pidemmän aikaa ärsyttänyt suuresti jos joku alkaa neuvoa minua, tai jotain muuta, että "ota rennosti vaan" tai "älä stressaa". Tästä olen varmasti jo ennenkin kirjoittanut, siksi en siihen nyt syvällisemmin uppoudu.

Mutta tuosta stressistä. Toki minä stressaan, mutta minun stressinaiheet eivät ole enää noin vuoteen liittyneet lapsen saamiseen. Hetkittäin ehkä tulee ajatuksia "mitä jos emme saakaan lasta", mutta ne ovat minun stressinaiheista melko pieniä. Se miten selviän tästä hetkestä, on minun päänvaivana. Raha, työ- ja opiskelutilanteet ovat minulle lähes jatkuva stressinaihe. Aina niistä jotenkin on selvitty eteenpäin, mutta ainakin viikoittain tulee jokin uusi tai vanha asia kaivelemaan minun mieltä.

Jos uskoisin siihen, että stressitilassa ei voi raskaututa, niin minun olisi luovuttava lapsihaaveista. Vuodessa ei ole montaa päivää, ettenkö stressaisi edes ihan pikkuisen jotain. On se sitten laskujen maksamista tai vain pohtimista päivän ruuasta. Stressi seuraa minua tavalla tai toisella, päivästä toiseen.


Lauantain petipuuhien päätteeksi tuli taas veristä vuotoa, joka jatkuu ihan pienenä edelleen. Ei siinä ole mitään erikoista, mutta ehkä siksi olenkin hieman hämilläni. Pitäisikö suosiolla jo nyt luopua toivosta? Ehkä en tippuisi ihan niin korkealta...

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Tik-tak-tok

Tällä hetkellä tämä kierto on vain odottelua, että aika kuluu. Eilen (dpo4) alamahassa oli hetken joitain pintä tuntemusta, mutta ei muuta. Ovulaatiosta on kuitenkin vielä niin vähän aikaa, etten jaksa innostua. Ei edes kannata, eihän mahdollinen hedelmöittynyt munasolu ole vielä edes kiinnittynyt.

Kiinnittymisestä tulikin mieleeni, sain keskiviikkona postissa ultrakäynnin paperit. Tämä käytöntö on mielestän tosi hyvä jo senkin takia jos ei itse muista kaikkea ja myös sen takia, että esim minun lääkäri ei ole ikinä käynnillä kertonut mitään tarkkoja mittoja. Vain "limakalvo näyttää hyvältä", mutta nyt papereista luin että se on/oli huikeat 12mm paksu! Ja googlettamalla eri keskusteluja, totesinkin että se tosiaan on aika paksu. Ilmeisesti yleisesti ihmisillä limakalvon paksuus 7-10mm luokkaa. Pitää vielä kotona vertailla edellisiin papereihin ja tarkistaa millaista paksuutta limakalvo on edellisillä käynneillä ollut.

Juhannus tuottaa minulle päänvaivaa. Se osuu kierron kannalta todella huonoon kohtaan! Ensi viikon torstaina minulla on nimittäin dpo11, joten haluaisin ehdottomasti olla juomatta. En halua testata vielä tuolloin, haluan odottaa että kuukautiset ovat oikeasti myöhässä. Eli taas saa olla keksimässä jotain "hyviä" syitä juomattomuudelleni. En kuitenkaan haluaisi juhannusta viettää yksin kotona kököttäenkään...

On mun elämä sitten niin vaikeeta! ;)

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Herkkänahkainen?

Siis miten tyhmiä ihmiset on?!?

Kuva siepattu täältä

Ymmärränhän minäkin, että se vauva-arki ei ole mitään ruusuilla tanssimista. Välillä voi olla sellainen tilanne, että ne omat hermot vaan meinaa mennä, jos se lapsi itkee ja itkee.

Mutta kuka hullu kirjoittaa tuollaista Facebookiin?

En voi sille mitään, mutta mulla vähän kiehuu täällä... En vaan tajua tuollaisia ihmisiä. Mikä on pahinta mitä saa laillisesti tehdä huonolle äidille? Sori, en voinut vastustaa kiusausta. ;)

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Ultrasta päivää!

Kaikki oli ok. Limakalvo oli hyvän näköinen ja keltarauhanen löytyi, eli näistä päätellen se ovis on tosiaan tapahtunut pari päivää sitten. Lääkärin mielestä ei ole mitään syytä epäillä, että olisi irronnut useampi kuin yksi munasolu. Eli samalla annostuksella jatketaan, jos seuraava kierto vielä koittaa.

Endo-rakkulat näyttivät samalta kuin viimeksi, joten lääkityksen ei pitäisi ainakaan kovasti ärsyttää niitä. Hyvä niin!

Olo on todella toiveikas! Toiveikkaampi kuin pitkään, pitkään aikaan. Ja samalla pelottaa. Jo pelkkä ajatus siitä, että joudun taas kokemaan karvaan pettymyksen nostaa minulle kyyneleet silmiin. Mutta nyt on tehty kaikki mitä voi, enää ei voi kuin odottaa ja odottaa.


Ja toivoa parasta...

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Ultrapohdintaa

Mitähän siellä huomisessa ultrassa sitten näkyy, kun ovulaatio on jo mennyt? Tätä olen pohtinut viimeisen tunnin. Googlen ihmeellisestä maailmasta jotain keskustelujakin aiheesta löysin, mutta kommenteja ja kokemuksia on niin laidasta laitaan, ettei tiedä mitä uskoisi.

Todennäköistä on kuitenkin, ettei siellä näy mitään. Tai sitten näkyy jotain viitettä siihen, onko munasolu kenties irronnut. Mutta ilmeisesti sitäkään ei voida ultralla varmaksi sanoa, vaan se pitäisi labralla varmistaa. Mietinkin, jos pyytäisi lähetteen labraan tai voihan se olla, että lääkäri itsekin haluaa varmistella onko ovulaatio oikeasti tapahtunut.


Pitää myös muistaa kysyä, että menenkö uuteen ultraan mahdollisesti ensi kierrossa. Koska eihän sitä nyt tiedetä millainen vaste tällä lääkkeellä on.

Mielessä pyörii paljon asioita, oikeastaan ihan turhaankin. Huomennahan ne selviää! (Sikäli mikäli muistan kysyä nuo mielessä pyörivät asiat.)

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Goodbye Ando


Tämän hymyilevän naaman myötä mulla meni luotto Andon/Sofin digitaaliseen ovulaatiotestiin! Voin siis luottaa (aina vaan) Pregcheckiin ja sen lisäksi Clearbluen testeihin.
 
Tiedossa on siis suht' lyhyt kierto, mutta siitä voi ilmeisesti "syyttää" Clomeja. Kivasti sitten menen ultaan kun mulla on dpo2. Mutta siitä ei voi minua syyttää, mitäs ei hoitaja halunnut antaa mulle sopivaa aikaa!

Peeeerkele!

Nyt meni kyllä luotto kokonaan Andon digiovistestiin! Ja kaiken kukkuraksi, olen todella hämilläni!
 
 
Yllä on pc:n testi, ihan selkeä plussa. Alla sitten Ando vaan väittää että no, no, no!
 
Nyt on vasta kiertopäivä 12 eli jos tähän plussaan on uskominen (ja miksi ei olisi?), niin minun kiertoni olisi tällä kertaa vain 27 päivää. No eihän sekään mikään mahdoton juttu ole, mutta ihmettelenpä vain... Yht' äkkiä tiputaan monien, monien kiertojen säännöllisestä 30-32 päivästä, ensin 28 päivään ja sitten 29. Ja nyt sitten 27 vai?
 
Menin tietenkin heittämään virtsan pois, ennen kuin huomasin katsoa testejä tarkemmin. Mutta testaan illemmalla vielä cb:n digillä ja katson mitä se minulle kertoo.
 
Turhauttaa!

torstai 6. kesäkuuta 2013

Suomitytön mielialat ja mammamuotia Enklannista

Sikäli mikäli tuo koko ajan lisääntyvä valkovuoto ei riitä clomi-oireeksi, niin eilen kotiin päästyäni tapahtui muutakin. Mielialat alkoivat heitellä. Ihan samalla tavalla kuin aina pari päivää ennen menkkoja.

Ärsyttää, surettaa, itkettää, naurattaa... Eikä mitään syytä! Ainakaan hyvää syytä.

Oletettavasti siis hormonit hyrrää ja mulla toiveet nousee. Tässä vielä pohdin alanko testaamaan ovista huomenna vai ylihuomenna. Ehkä vasta lauantaina, silloin on kp12.


Jooh, mutta sitten jotain muuta. Muutenkin aina tyylikäs herttuatar Catherine, pitää kyllä tyylistä kiinni myös raskaana ollessaan!





Kuvat täältä

Minä tykkään erityisesti tuosta ylimmästä mekosta, mutta keltainen takkikin on kyllä tosi pirteä!

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Jotain!

Okei, seuraa ällöpostaus oireesta, mikä ihan varmast on clomi-oire!

Eilen illalla kun olin menossa nukkumaan, tajusin että tämä juttu on erilainen. Valkovuoto nimittäin. Jo muutamana iltana (olisikohan ollut ekan kerran sunnuntai-iltana) juuri kun olen ollut menossa nukkumaan, huomaan "valtaisaa" valkovuotoa. Siis ihan niin paljon että tarvitsee ottaa paperia, jotta joka paikka ei olisi sotkussa! :D

Myös tänään wc-käynneillä olen huomannut, että vuotoa on hieman normaalia enemmän. Ei niin radikaalia kuin iltaisin, mutta runsasta silti. 

Onko tälläinen oire muille tuttu hormoonilääkityksen seurauksena?

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Jotain?

Kiertopäivä 8. Eilen aamupäivällä huomassa mahassa hieman erilaisia tuntemuksia, kuin mitä koskaan ennen on ollut. Sellaista pientä painetta ja nipistelyä hetkittäin alamahassa. Melko vaikea selittää. Voi olla siellä clomien hormoonit hyrrää, toivottavasti!

Yleensähän en tunnista ovulaatiota mistään oireista. Ainakaan selkeästi. Monilla kuitenkin on kipuja, koviakin sellaisia tai muuten selkeät "olot". Nyt jännityksellä odotankin, vaikuttaako clomit minulla siihen. Jos jotain tuntemuksia tulee, niin voi varmaankin olettaa että jotain apua noista lääkkeistä olisi. En minä sitä kyllä epäilekään. Ihmettelen suuresti (ja olen todella pettynyt) jos clomeilla ei saada mitään aikaiseksi!

Viikon päästä on ultra. Sitä odotellessa. :)

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Harmittaako? Tässä lohtua!

Harmittaako kun arvonnan palkinto meni sivu suun? No ainahan se vähän harmittaa!

Sain kuitenkin sovittua teille ihanille lukijoilleni mahtavan hellealennuksen MiniMint:ltä!! Pieni lohdutus teille kaikille, jotka ihastuitte Elodie Details -tuotteisiin ja jäitte nyt kuitenkin ilman.

Alennuskoodilla " ODOTAN ", saat kaikista Elodie Details -tuotteista -25% 3-10.6. välisenä aikana.
Vautsi vau ja olkaapa hyvät!


Arvonta on suoritettu!

Kesäkuu rullaa hyvää vauhtia. Uusi viikko ja uudet kujeet. Töissä menee hyvin. Viimeinen clomi on otettu tänään. Joten nyt vaan odotellaan ja nautitaan, kun kerrankin ollaan hyvällä mielellä! :)

Suoritin äsken ihanan Elodie Details -arvonnan käyttäen apuna virtuaalista arvontakonetta.

Ja kuten huomaatte, arpa numero 37 oli se onnekkain.

Tämä arpa kuuluu henkilölle, jonka kommentti oli: "Hihii! :) ihana arvonta G!!
Minäpä osallistun tietenkin kolmella arvalla - ilmoitan huomenna, mitkä haluaisin, jos arpaonni suosii. Huomenna lisään myös mainoksen blogiisi... Nyt unta kaaliin! :)"


Eli PAMSKULLE lähtee seuraavat tuotteet:

Tutti - Crosseyed Jolly (väri?)
Tuttinauha - Jolly Black
Ruokalappu - Petit Royal Blue



Suuren suuren onnittelut voittajalle ja kiitos vielä kaikille arvontaan osallistuineille! :)

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

---


Kiitos kaikille osallistumisesta ja onnea arvontaan!

Vielä ehtii osallistumaan arvontaan!

Viikonloppua vietetään rennoissa merkeissä, jotain hyödyllistäkin voisi yrittää tehdä vielä tänään. ;)
 
Muistutan vielä ARVONNASTA, osallistumisaika päättyy tänään klo. 20 eli aikaa osallistumiseen on runsaasti!
 
Huomaa hyvin, että elän alkukiertoa. Ei tapahdu juuri mitään. Viimeisen clomin nappaan huomenna ja ovulaatiota voisi alkaa testaamaan joskus kp 11 tai 12. Sain kaveriltani muutaman ovulaatiotestin (cb ja pari perusliuskaa), hänelle ne jäivä nyt turhiksi. En oikein tiedä mitä ajattelisin tuosta Andon-digitestistä. Ehkä annan sille vielä yhden mahdollisuuden, vaihtopäitäkin kun vielä varastosta löytyy. Pitänee alkaa vaan testaamaan hyvissä ajoin, tuo kierron pituuskin kun lähti taas hieman heittelemään. Onneksi ei pahasti ja luteaalivaihe pysyy koko ajan samana.
 
 
Vihdoin on virallisesti kesä! Nauttikaa lämmöstä!
Minä taidan lähteä pihalle. :)