tag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post5299424590432999993..comments2023-06-27T15:30:09.620+03:00Comments on odotan.: Masennuspelko[Ghttp://www.blogger.com/profile/04954174200093376468noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-32560501429529235092014-08-06T12:47:48.326+03:002014-08-06T12:47:48.326+03:00Kiitos sinulle! :) Toivottavasti sulla saadaan mas...Kiitos sinulle! :) Toivottavasti sulla saadaan masennus pian kuriin. Niin se vaan jännästi voi onnistua hiipimään yllättäen...[Ghttps://www.blogger.com/profile/04954174200093376468noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-82575226580670573712014-08-06T12:46:37.343+03:002014-08-06T12:46:37.343+03:00Kiitokset sinulle kommentista, ihan hyvin sen poin...Kiitokset sinulle kommentista, ihan hyvin sen pointin sieltä löysin. :) Niinhän se on, ettei liikaa kannata murehtia tulevaa kun ei voi tietää miten käy.[Ghttps://www.blogger.com/profile/04954174200093376468noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-79813341091262892022014-08-05T22:37:56.947+03:002014-08-05T22:37:56.947+03:00Kannattaa sitten tosissaan puuttua synnytyksen jäl...Kannattaa sitten tosissaan puuttua synnytyksen jälkeiseen masennukseen ajoissa, jos sellainen iskee! Mulla se nimittäin todettiin juuri, synnytyksestä aikaa kohta 11kk! :/ oireet alkoi nostaa päätä jo raskausaikana, en vaan pystynyt uskomaan masennukseen. Lääkityksen olin lopettanut hiukan ennen plussaa. Nyt taas lääkkeitä syön. Olishan tää varmasti hoitunut helpommin, jos en olis pitkittänyt tätä. Tsempit loppuodotukseen ja toivottavasti vältyt masennukselta!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-67438971653731638602014-08-05T21:54:11.933+03:002014-08-05T21:54:11.933+03:00Monella tapaa tuttuja ajatuksia! Itsellä masennus ...Monella tapaa tuttuja ajatuksia! Itsellä masennus ei lapsettomuusaikoina varmaan kaukana ollut ja näin jälkikäteen mietittynä olisi ollut hyvä käydä jossakin ammattilaisella purkamassa ajatuksia. Meillä 5v lapsettomuustausta ja esikoinen sai alkun 2ivf kierrokselta. Koko raskausajan koin suunnatonta kiitollisuutta omasta tilasta ja oma asenne oli etten valitellut ns. turhasta. Muistan kun ystäväni jossakin asiayhteydessä sanoi, että "muista, että sinäkin saat olla vauvan synnyttyä väsynyt". Jotenkin tuo lause jäi mieleen. Ajattelin naivisti, että tällä taustalla jaksaa porskutta läpi vauva arjen tapahtui mitä tapahtui. Pitkälle tausta onkin auttanut ja monena valvottuna yön tuntina olen syvällä sisimmässä ollut todella kiitollinen siitä, että minulla on maailman paras syy valvoa. Aina taustakaan ei auta. Silloin olen muistanut nuo ystäväni sanat. Masennusta ei voi ennakkoon tietää. Joillekin se tulee ja joillekin ei. Periaatteessa sitä on turha etukäteen murehtia, mutta hyvähän sitä on toisaalta pohtia, juuri niitä omia vahvuuksia ja heikkouksia. Nyt minulla LA pari viikkoa sinun jälkeen :) Odotamme (vastoin lääkäreidenkin antamia toiveita) toista lasta <3 Esikoinen kerkiää täyttää luultavasti 1v5kk. Hurja talvi tulossa ;) Välillä huomaan itse väsyneenä edelleen syyllistyväni ajatukseen, että minun pitää jaksaa ja pitää pystyä kaikkeen äitinä, varsinkin kun meille on tämä uusi yllättävä onnikin suotu. Hirvittävän syvälle tuo ajatus on iskostunut. Mutta ehkä sitä nyt kakkoskierroksella osaa olla jo armollisempi itselleen. Tulipas sekava teksti ja jossakin määrin asian vierestä. Toivottavasti sait pointista kuitenkin kiinni :) Anonymousnoreply@blogger.com