tag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post6435270243821768444..comments2023-06-27T15:30:09.620+03:00Comments on odotan.: Yhteenveto raskausuutisista[Ghttp://www.blogger.com/profile/04954174200093376468noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-74815234847029105132013-10-19T20:55:36.426+03:002013-10-19T20:55:36.426+03:00Totta, kiitos!Totta, kiitos![Ghttps://www.blogger.com/profile/04954174200093376468noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-87151021192982614032013-10-18T21:54:03.413+03:002013-10-18T21:54:03.413+03:00Ymmärrän jokaisen sanan mitä sanoit. Kaikki tollan...Ymmärrän jokaisen sanan mitä sanoit. Kaikki tollanen vaan muistuttaa siitä ettei itsellä oo lasta. Se on se pahin. Ja nyt taas itkettää. Kyllä se joskus helpottaa.Ciihttps://www.blogger.com/profile/03514660645032833485noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-45161070159958826142013-10-18T07:23:44.765+03:002013-10-18T07:23:44.765+03:00Ymmärrän hyvin että tuollaiset kommentit loukkaava...Ymmärrän hyvin että tuollaiset kommentit loukkaavat! :( Odotan niitä itsekin kohtaavani, mutta minulla on ollut pari vuotta aikaa valmistautua niihin ja aion todellakin pistää näille kyselijölle luun kurkkuun tavalla tai toisella. Kiitos sinulle! :) <3[Ghttps://www.blogger.com/profile/04954174200093376468noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-52051097747020439362013-10-18T07:21:55.359+03:002013-10-18T07:21:55.359+03:00Kiitos kommentistasi! :)Kiitos kommentistasi! :)[Ghttps://www.blogger.com/profile/04954174200093376468noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-87823369184849422202013-10-17T16:46:49.315+03:002013-10-17T16:46:49.315+03:00Minä ymmärrän ettei ole helppoa kuulla toisten ras...Minä ymmärrän ettei ole helppoa kuulla toisten raskausuutisista. Toisaalta kun itse olin raskaana ja kerroin siitä kavereilleni, sain kuulla useaan kertaan oliko vahinko ym. Itkin niitä kommentteja todella paljon kotona, enkä vieläkään pysty kokonaan unohtamaan. Mieheni kanssa olimme 20+ ja olleet yhdessä usean vuoden, joten "oliko vahinko" kommentit loukkasivat syvältä.<br /><br />Kuitenkin tsemppiä teille kovasti lapsettomuushoitoihin ja toivottavasti ne tuottaisivat pian tulosta. Jaksamista <3 (pidän peukkuja että plussa tulee pian)<br />-piiAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2505624473912140537.post-2559073291490515002013-10-15T13:05:11.141+03:002013-10-15T13:05:11.141+03:00Minun mielestä kirjoituksissasi ei ollut mitään ku...Minun mielestä kirjoituksissasi ei ollut mitään kummallista. En tiedä lapsettomuuden tuskaa, mutta tiedän, miltä tuntuu etsiä itsestä ja puolisosta vikaa, ja miettiä, miksi meille ei tule lasta. Me yritimme miehemme kanssa esikoista vain hetken. Raskaus meni kuitenkin kesken viikoilla 15 ja synnytin poikamme kuolleena. Mietin pitkään, miksi me, miksei joku muu. Vajosin sänkyyni ja toivoin, että saisin palata ajassa taakse päin. Syy oli kuitenkin sattumaa, ei perinnöllistä. Toisesta lapsesta haaveilin, mutten tiennyt uskallanko ja haluanko. Mitä jos koemme saman uudelleen. Vuoden yritys ja tyttö ilmoitti tulostaan. Pelkoja, joita ultrassa käynnit helpottivat. Terve tyttö syntyi 2012 syksyllä. Imetyksen takia menkat eivät alkaneet pitkään aikaan. Pelkäsin, että kroppa ei toimi enää synnytyksen jälkeen ja haaveet toisesta lapsesta jäivät. Onneksi menkat tulivat ja tärppäsi jo toisella kierrolla. Nyt la 02/14. <br /><br />Olen reilu pari kymppinen. En siis vanha, mutten koe olevani kovin nuorikaan. Oma ajatus kuitenkin 17 vuotiaasta äidistä on hieman ristiriitainen. Meillähän enkelivauva syntyi minun ollessa 18, joten olen ollut raskaana hetken, kun olin 17? Toisaalta, 17 vuotias voi olla vielä hyvin kokematon ja lapsellinen, eikä alkuunkaan kypsä hoitamaan lasta. Toisaalta, hän voi olla hyvinkin kypsä äidiksi. Kaikki riippuu niin paljon ihmisestä.<br /><br />Se, että lapsi ei olisi yrittämällä yritetty, ei mielestäni tarkoita sitä, että lapsi ei olisi toivottu. Ei mekään jaksettu kiertoja seurata, vaan odotettiin vain malttamattomina plussan tuloa ja sitä, että menkat jäisi joskus tulematta. <br />Toivottu lapsi on aina iloinen uutineen, kuten sanoitkin. Ei toivotut harmittaa. Etenkin, jos äiti joutuu miettimään mitä tekee. Kuka on isä, onko itse valmis jne. Abortti on mielestäni se surkein vaihtoehto, jota en itse tekisi, vaikka olisin ollut 15v. Aina pitäisi olla valmis kantamaan vastuu, silläkin uhalla, että toinen (lapsen isä) ei ole valmis.Anonymousnoreply@blogger.com