keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Lasten nimistä

Yllätyksekseni luin, että mikäli vanhemmat haluavat antaa lapselleen hieman erilaisen nimen, mutta jollain tavalla kuitenkin tutun, sitä pitää hakea noin sadan vuoden takaa. Yleisesti nimiä kai haetaan omasta sukuhistoriasta. Tästä johtuen nyt suosittuja nimiä ovat esimerkiksi Aada, Helmi, Onni ja Iida.

Suurten ikäpolvien nimien yleistymistä voidaan joutua odottamaan vielä n. 30 vuotta. Näistä esimerkkinä Pirkko ja Pertti.

Kuva

Nykyäänhän on trendinä myös ihan uusien nimien luominen. Jotkut niistäkin yleistyy nopeasti, esimerkiksi täysin suomalaiset nimet Lumi, Kaisla ja Sisu. Luonto on usein nimien inspiraationa. Muiden mallien pohjalta voidaan luoda myös täysin uusia nimiä, iina-loppuisia tytön nimiä voidaan luoda melkein mistä sanasta vain. Esimerkkinä Vadelmiina, mikä kylläkin nostatti minun suunpieliä ylöspäin mutta ei herättänyt minkäänlaista ihastusta. :D

Kuva

Poikkeuksena tästä sadan vuoden rajasta on äitiin ja isään viittaavat nimet Jaanantytär ja Jukanpoika, jotka olivat suosittuja vain vuosien 1980-99 välillä.


Oletko sinä ihastunut johonkin trendinimeen tai muuhun erikoisempaan nimeen?
Voisitko ajatella että keksisit lapsellesi kokonaan uuden nimen?

Tähän postaukseen faktat ja idean sain täältä.

18 kommenttia:

  1. Haha,tuli mieleen Ossi Junior salkkareista :D onneks se on vaan tv-sarja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun tyttärellä on sama toinen nimi kuin mun edesmenneellä mummolla ja pojalla on edesmenneen pappani etunimi :)

      Poista
  2. Mä tykkään paljon sellaisista isoäidinaikaisista nimistä. Lapselle valittu nimi saisi mielellään olla joku muu kuin top 10:ssä oleva nimi, mutta ei kuitenkaan liian erikoinen. Uutta nimeä ei mun mielikuvituksella kyllä lähdettäis kehittelemään ja ne on usein mun makuun turhan erikoisia. Oon mielessäni ajatellut, että jos meille tulee poika, niin se voisi saada miehen äidin isän tai minun isän isän nimen. Tytölle taas voisin antaa äitin äitini nimen. Nämä kolme nimeä ovat mielestäni kauniita ja sopivasti persoonallisia. Olisi myös mukavaa antaa lapselle nimi, joka on myös jo ollut suvussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kummipojalla ja hänen isoveljellään on suurten ikäluokkien miesten hyvin perinteiset nimet ja niitä kuulee pikkupojilla tosi harvoin, kun ne mielletään usein keski-ikäisten äijien nimiksi. Mielestäni nämä nimet sopii heille kuitenkin loistavasti! :)

      Poista
    2. Mulla on kyllä vakaa usko, että juurikin nuo omien isovanhempien nimet on yleistymässä nopeammin kuin vasta 30 vuoten päästä. Niitä tosiaan kun taitaa olla jo jokusella lapsella. :) Itse pidän äitini isän nimestä, mutta en kuitenkaan usko että annetaan omalle lapselle etunimeksi sukulaiselta tullutta nimeä.

      Poista
  3. Meillä sattuu miehen kanssa olemaan molempien vaareilla sama nimi. Nimi on vanha suomalainen nimi, mutta melko harvinainen. Jos me joskus poika saadaa, saa hän melko varmasti tämän nimen. Nimestä saa myös tytön nimen, joka on yleinen espanijan kielisissä maissa, se voisi olla tytön toinen nimi.

    VastaaPoista
  4. Itse olen harkinnut muutamiakin itse keksimiäni nimiä, joita ei Väestörekisterikeskuksen mukaan ole kenelläkään muulla. Erityisesti tytölle näitä on helppo keksiä. :) Joka tapauksessa haluaisin jonkun hieman harvinaisemman nimen lapselleni nimen kuitenkin sopien suomalaisen suuhun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! :) Mun mielestä lapselle voi toki antaa erikoisemman nimen, mutta olisi se hyvä sopia suomalaiselle (kuten kirjoititkin).

      Poista
  5. Oma nimeni on hiukan erilaisempi ja sukunimeni kanssa ainutlaatuinen koko suomessa. Nuorempana inhosin omaa erikoista nimeäni ja varsinkin teininä olin niin varma että vaihdan toisen nimeni käyttöön heti kun se onnistuu...onneksi näin en tehnyt. Kuitenkin olen aina ajatellut, että jos lapsen saan niin kyllä hän hieman erikoisemman nimen saa, mutta jostain syystä näitä erikoisempia (ja jopa itsekeksittyjä) on löytynyt enempi tytölle kuin pojalle, en ole oikeastaan koskaan aiemmin edes miettinyt poikaa tulokkaana ennenkuin viimeaikoina...nyt minulla sitten on nimiongelma :D (ennenkuin yhtään positiivista testiä on tehty)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no vielä on aikaa miettiä sitä pojan(kin) nimeä. ;) Toivottavasti pian jo ihan tosissaan!

      Poista
  6. Minä tykkään tosi paljon pikkusiskoni Kirsikka-nimestä, se on vaan jotenkin niin ihana. Kun saimme tyttären ehdotin nimeä Kaneli, ja tyttäremme saikin sen kolmanneksi nimekseen.

    VastaaPoista
  7. Mä oon aikalailla tällanen perinteisten nimien kannattaja. :) Oon tosi tyytyväinen Aatu Santerinkin nimeen.

    VastaaPoista
  8. Ite haaveilen, että jos joskus saamme mieheni kanssa tytön olisi hän nimeltään Lumi-Maria! Pidän nimestä paljon :) mies jopa ehdotti että annettaisiin viimeiseksi nimeksi tyyliin Tanelintytär (nimi tosin muutettaisiin minun mieheni nimeksi eikä pidettäisi tanelia haha ;D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kaunis nimi kyllä! :) Itse en oikein noista "Pekantytär" -nimistä tyykkää... :D

      Poista