Itsensä kiusaaminen

Jooh... Jotenkin taas paska fiilis (ja nyt tuli sellainen olo etten minä kirjoita muusta olosta). Tai siis no, väsymys ja pää täynnä tietoa -yhdistelmä ei selvästikään sovi mulle.

Aloitin tänään yhden koulutuksen, mikä kestää kuukauden päivät. Siinä on 2-3 kertaa viikossa kontaktia ja sitten loput tehdään etänä. Sen jälkeen toivon, että kykenisin edes aloittelemaan uutta uraani. Tänään selvisi, että varmaan vasta vuoden vaihteen jälkeen pystyn aloittamaan uuden työni ihan täysvaltaisesti, mutta toivottavasti saan sovittua työnantajan kanssa että voin tuon kurssin jälkeen jo tutustua heidän toimintaan ja ehkä vähän tehdä töitäkin.

Menipäs tämä nyt urapainotteiseksi postaukseksi. :D Tässä sitten aloin kovasti miettimään miten ikinä pystyn yhdistämään äitiyden ja työt? Miten kaikki muut siihen pystyy? Pitää vaan ajatella, että kyllä ne keinot aina löytyy.

Eilen pistin tallennukseen huomenna AVAlla alkavan Erilaiset äidit -ohjelman ja tänään huomasin Mymmelin postauksesta että torstaina tv2:lla alkaa tuo Teiniäidit, mitä olin myös suunnittellut katsovani. Ja jos tuo ei ole vielä tarpeeksi itsensä kiusaamista, tänään tulee Dokumenttiprojekti: Haluun pitää lapseni tv1:ltä. Muistaiskohan katsoa myös sen?

Teiniäidit: Yle TV2