Eilen kun taas kerran velloin todella huonon fiiliksen kanssa kotona, tuli mieleeni ajatus:
"koska sitä pitäisi tajuta luovuttaa?"
Haluan korostaa etten koe meidän yrityksen vielä kestäneen kovin kauaa verrattuna moniin muihin ja olenkin (mielestäni) jaksanut henkisesti todella hyvin, ehkä taas paremmin kuin moni muu. Tähän saakka. Nostan todella hattua kaikille pidempään yrittäneille, jotka jaksavat jatkaa!
Eikä minulle ehkä muuten tulisi näitä luovuttamis-ajatuksia, mutta kun olen ollut niin surullinen viimeiset viikot, en tiedä kauanko jaksan tätä... Enkä halua luovuttaa! En ole luovuttaja. Jotenkin vain pitäisi saada mielialat kuriin. Mutta mitenhän?
Tänään ei ainakaan ole sopiva päivä luovuttaa. Ehkä sitten joskus myöhemmin...
Toi biisi on kyllä tosi hyvä tsemppibiisi! :) Ja ei sitä nyt vielä tosiaankaan kannata luovuttaa. <3 Toivottavasti löydät iloisia juttua elämääsi surullisten tilalle!
VastaaPoistaTuon biisin kuulinkin eilen illalla näiden ajatusten "perään", pienoinen sattuma (tai kohtalo). :) Tosiaan toivon että jotain iloista löytyis, kaiken lisäksi tuleva työni meni mönkään. :/
PoistaNo voi kehveli! Kyllä nyt koetellaan! Mutta yleensä jos tulee paljon paskeria niskaan niin sitten tulee niitä parempiakin aikoja <1
PoistaNiin, kaipa tämän(kin) kelkan on käännyttävä jossain kohtaa...
PoistaKyllä tuo vuosi ja neljä kuukautta on jo niin pitkä aika, ettei mikään ihme jos tuollaisia ajatuksia tulee..! Itsekin mietin usein sitä et miten pitkään tätä vielä (pitää) jaksaa, mutta taas toisaalta ei tässä taida oikein olla vaihtoehtoja? Jotkuthan ottavat ehkäisyn takaisin käyttöön ihan vaan oman mielenterveytensä takia ja sillä tavalla luovuttavat, mutta ei musta kyllä siihenkään olis..Se on vaan pakko yrittää keskittyä esim.harrastuksiin, että olisi edes JOTAIN muutakin sisältöä elämässä kuin tämä :/
VastaaPoistaMmm, en pystyis kyllä minäkään ottamaan ehkäisyä takaisin. Ei tässä sentään "niin huonosti vielä mene". Mutta kyllä, pitänee alkaa huhkimaan salilla kahta kauheammin. :)
Poista