Kamala tunne...
Se kun huomaat ettet ole enää lainkaan oma itsesi.
Olin tänään toista kertaa käymässä psykiatrisen sairaanhoitajan luona, maanantaina käyn juttelemassa psykologin kanssa.
Jo näiden kahden käynnin jälkeen huomaan asioita. Tässä illan myötä olen miettinyt itseäni, niin sanotusti "ennen ja jälkeen". Lapsettomuus ei ole ainoa painolastini. Paljon on tapahtunut. Ei välttämättä mitään maata mullistavaa, mutta hirmu paljon samaan aikaan. Jopa sairaanhoitaja totesi, että kylläpä meillä on epäonnea riittänyt.
 |
| Kuva |
Olen hiljainen ja tyyni. Hillitty. Jotain mitä en normaalisit ole! Ihan kuin kovettaisin itseni ja tarvittaessa sulkisin kaiken ulkopuolelle.
En haluaisi mitään lääkkeitä, mutta jos sitä vaihtehtoa minulle tarjotaan, niin pitäisikö siihen silti tarttua? Toisaalta en kestä itseäni tälläisenäkään, mutta toisaalta tahdon uskoa että asioista puhumalla saataisiin jo paljon aikaan.
Olin itse melko samassa tilanteessa melko tarkalleen neljä vuotta sitten. Silloin tehtiin aukiolotutkimus, jolloin selvisi, että myös minulla on endometrioosi. Ei pahana, mutta kuitenkin. Aikaisemmin olin saanut jo diagnoosiksi pco, sekin ilmeisesti ei kovin paha, koska minulla tulee melko säännöllisesti kuukautiset.
VastaaPoistaAukiolotutkimuksessa huomattiin, että munatorvet ei ole tukossa eikä mitään tarvinnut poistaa. Tämän jälkeen tehtiin 4 inssiä, joista kaikista nega. Tätä aukiolotutkimusta olin syönyt clomeja, mutta niidenkään avulla ei siis raskautta kuulunut.
Inssien jälkeen sain lähetteen yliopistolliseen sairaalaan ivf:ää varten. Lähdin tähän suurin odotuksin ja kaikki näyttikin aluksi hyvältä. 20 kypsää munasolua saatiin kerättyä, mutta seuraavana päivänä hoitaja soittikin, että yksikään ei ollut lähtenyt jakaantumaan. Tämä oli suuri järkytys. Seuraavana päivänä hoitaja kuitenkin jo soitti, että yksi siirtokelpoinen hitaasti jakaantumaan lähtenyt alkio siellä olikin, joten siirto saatin tehtyä -> nega. Tämän jälkeen taas jouduttiin siihen noin puolen vuoden jonoon ja ivf muutettiin icsiksi, samat lääkkeet: munasoluja tuli 14, joista 4 siirtokelpoista. Kaksi siirreettiin -> nega, kaksi pakkasessa ollutta ei selvinnyt sulatuksesta. Taas jonoon, kokeiltiin tässä eri lääkkeitä, munasoluja tuli vähemmän. Taas neljä siirtokelpoista alkiota, 2 siirrettiin ja 2 pakkaseen -> näistä negat.
Näiden hoitojen jälkeen tuli jo epäusko, voiko ikinä onnistua. Meidän oman sairaalan ihana lääkäri oli sitä mieltä, että meidän kannattaa jatkaa ja ehdotti väestöliittoa. Sinne sitten mentiin ja jännitys oli tosi kova. Olo oli epäuskoine, että voiko ikinä onnistua, kun jo niin monta hoitoa käytiin läpi. Siellä pitkä hoitokaava vaihdettiin lyhyeen eli siinähän ei omaa hormonitoimintaa lakkauteta, joten hoito ei ole niin raju. Tästä saatiin 9 kypsää munasolua, 4 siirtokelpoista. Kaksi siirrettiin -> tästä tuloksena 9 kk pieni poika. Näille kahdelle alkiolle, jotka siirrettiin niin tehtiin alkionkuoren avaus. Tätä kuoren avausta ei tehdä julkisella puolella, siellä ei ilmeisesti edes tutkita alkion kuoren paksuutta. Jos alkion kuori on paksu, sillä on hankala kiinnittyä. Uskon, että tällä kuoren avauksella oli apua meille, koska aikaisemmat siirroista ei ole tulosta tullut. Kaksi alkiota odottaa vielä pakkasessa, mutta olen jo niin kiitollinen tuosta yhdestä pienestä rakkaasta <3
En tiedä, kuinka paljon olet perehtynyt näihin erilaisiin hoitoihin, mutta halusin luoda toivoa, että epätoivoiseltakin näyttävä tilanne voi onnistua.. Paljon onnea teille tulevaan!!
Kiitos kun jaoit kokemuksesi! Hienoa kuulla että vielä pitkän hoitorumban jälkeen voi onnistaa! Joten, kiitos. :)
PoistaTuttu tunne. Pelottaa jos en enää löydä sitä vanhaa minää. Ihan kun vain junnaisi paikallaan, mutta silti tapahtuu ihan hirvittävästi asioita. Ei pysy mieli oikein tässä kaikessa perässä. Jaksamisia sinne <3 kyllä se siitä, joskus ja jollain tavalla..
VastaaPoistaTotta, kiitos! <3
PoistaJoskus puhuminen auttaa enemmän kuin uskoisikaan. Se, kun käy ammattilaisen luona juttelemassa on parhaimmillaan suuri tutkimusmatka omaan itseensä.
VastaaPoistaJos lääkkeitä suositellaan, kysy hyödyt ja haitat. Kuuntele itseäsi ja kehoasi. Toiset saavat lääkkeestä ison avun, toiset päätyvät kokeilun jälkeen muihin vaihtoehtoihin. Etukäteen sitä on vaikea tietää.
Aivan, kiitos sulle!
Poista