Voin ihan rehellisesti myöntää, etten ole ikinä nähnyt yhtään unta meidän lapsesta. En edes yritysaikana. Jos unissani on sattunut olemaan lapsia tai vauvoja, ne on aina olleet kavereiden tai tuttujen lapsia.
Viime yönä näin vihdoin ensimmäisen unen meidän vauvasta. En ensin edes tajunnut sitä, piti hetken olla hereillä että oikein tajusin mitä unessa tapahtuikaan. Näin unen vain hetkeä ennen kuin herätyskello alkoi soimaan.
 |
| Kuva |
Tulimme mieheni ja vauvan kanssa kotiin sairaalasta. Ihan ensimmäisenä esittelimme vauvan kissoillemme. Jostain syystä meillä olikin jokin outo kolmas kissa, mutta kyllä se siinä unessa meidän kissa oli. Kissat kävivät haistelemassa vauvaa vähän ihmetellen, mutta ei sen ihmeempää. Paitsi tämä "uusi tulokas" eli se vieras omakissa, päätti kävellä vauvan yli vaikka vauva vielä oli kaukalossa. Itse olin kauempana, mutta mies oli ihan vauvan vieressä eikä tehnyt tuolle kissalle mitään... Antoi vain mennä lapsen yli!
Tämä onkin sitten vähän huvittavampi juttu: kysyin mieheltä vasta siinä kotona ollessamme, että kumpi meille muuten tuli! Tyttö meillä siinä unessa sitten oli. :)
Sitten heräsin.
 |
| Kuva |
Tästä unesta heijastui ihan selkeästi minun viimeaikaiset ajatukseni. Olen ollut hieman huolissani miten kissamme sitten ottavat uuden tulokkaan vastaan, vaikka koko yritysajan olen ollut ihan itsevarma ja luottavainen kissojen suhteen. Lisäksi olen haaveillut kolmannesta kissasta, pennusta siis, vaikka tiedän ettei me voidan ottaa kolmatta. Varsinkaan nyt! Nämä minun pentukuumeet nyt aina tulee ja menee. ;)
Hassua.
