lauantai 30. kesäkuuta 2012

Sorruin...

En ole antanut itselleni lupaa ostaa mitään äityis- tai vauvatavaraa, siinä pelossa, että se toisi huonoa onnea. No pari päivää sitten bongasin parit "normivaatteet" paikalliselta facebook-kirpparilta ja sovinkin meneväni sovittamaan niitä. Samalla myyjällä oli myös yhdet äitiysfarkut joiden sovittamista sitten harkitsin, niin kauan kunnes menin paikan päälle. Myyjä kertoi joutuneensa lyhentämään ne ja olihan ne minulle pikkuisen liian lyhyet, mutta istuivat muuten niiiin täydellisesti, että päätin ne sitten ostaa muiden lisäksi.



Ajattelin lyhentää niitä vielä vähän lisää, jotta niistä tulee caprit. Ja tätä menoa olen vasta ensi kesänä raskaana! :D Ja voihan niitä capreja talvellakin käyttää...

No uskalsin minä tuossa viime viikolla tilata parit kirjat: Raskaana! ja Kahden edestä. Eilen ne olivat ilmestyneet postilaatikkoon, ei muuta kuin lukemaan!

Totesin, että voihan nuo vaatteet ja muut tavarat tuoda onneakin. Kun on jotain valmiina, niin jos se plussakin uskaltaisi tulla. ;)

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Onnellisuus

"Himalajan rinteillä sijaitseva 650000:n asukkaan buddhalainen kuningaskunta on ymmärtänyt jo kauan sitten sen mistä elämässä on kysymys. Ihmisten onnellisuudesta. Jatkuvan, pakonomaisen talouskasvun sijaan yksi Keski-Aasian menestyneimmistä valtioista mittaa hyvinvointiaan GNH-mittarilla, joka tulee sanoista Gross National Happines; Brutto Kansan Onnellisuus." (Rantapallo.fi)

Aamulla kun ajoin töihin päin, Radio Novalla mainittiin että nyt on (ollut?) Onnellisuuden päivä, viikko tai vuosi. En kuunnellut aluksi niin hyvin että olisi jäänyt mieleen mikä niistä. :D Kuitenkin, siellä myös mainittiin Bhutan jossa onnellisuutta mitataan oikeasti Bruttokansanonnellisuus (GNH)-mittarilla. Kaikki ovat varmasti tietoisia Bruttokansantuotteesta, mutta itselleni tuo GNH oli aivan uusi juttu!

"Oma suosikkini vaihtoehtomittareista on Bhutanissa kehitelty bruttokansanonnellisuus (GNH). Se tunnistaa talouden tärkeyden, mutta tasavahvasti seurataan myös yhteiskunnan sosiaalista, ekologista, kulttuurista ja demokraattista kehitystä.

GNH summaa noin 70 indikaattoria elämän eri alueilta. Osa näistä perustuu ihmisten subjektiiviseen käsitykseen elinoloistaan, osa taas kuvaa perinteisemmin esimerkiksi elinikää, yhteisöllisyyttä ja käytettyjä luonnonvaroja." (Uusimaa)

Tästä aloinkin miettimään, olenko minä onnellinen? Äkkiseltään voisi ajatella, että en ole. Koulu on mennyt alusta alkaen miten sattuu, en tiedä haluanko jatkaa sitä vai menisinkö töihin. Töitäkään en ole kesätyöni jatkoksi löytänyt (no on tässä vielä aikaa). Mies on työttömänä (kylläkin "omasta tahdostaan" ja alkaa kyllä piakkoin etsimään uutta työtä) ja kunnes hän alkaa saada työttömyyspäivärahaa, elämme minun kuitenkin melko pienellä palkalla. Ja se tärkein: en ole vieläkään raskaana!

"Euroopassa on jo joitain vuosia puhuttu käsitteistä degrowth tai décroissance. Suomeksi voisi puhua talouslaskusta: talouden kasvun sijasta pyritään lisäämään esimerkiksi onnellisuutta." (hs.fi)

Vaikka elämä tällä hetkellä vähän heitteleekin, olen silti onnellinen! Minulla on mahtava mies rinnalla, kannustavia ystäviä, mukava kesätyö, ihana koti ja kun osaa nauttia niistä pienen pienistäkin hyvistä asioista täysin rinnoin, ei ajattele elämän ehkä vähän suurempia huonoja asioita niin paljoa. Onnellisuutta on helppo tavoitella. Jos joskus menee hieman huonommin, ajattelen että alamäen on vain pakko joskus kääntyä ylämäeksi. Ja niin se on aina kääntynyt! :)

 

Oletko SINÄ onnellinen?

torstai 28. kesäkuuta 2012

kp1 yk10

Eipä se suurena yllätyksenä tullut... Aamulla maha vähän juili, mutta kun se meni ohi, ajattelin että kaipa se sitten oli jotain muuta. Kun pääsin töistä kotiin, juilinta muuttui jo jonkin sortin kivuksi. Salilla käynti auttoi hetkeksi, mutta kyllä sä kipu sieltä palasi. Juuri ennen nukkumaan menoa, täti sitten saapui pilaamaan minun yöni!



Päätin muutama päivää sitten, että jos sitä plussaa en saa tästä kierrosta, yritän ehtiä ottamaan tässä välissä kauan haluamani tatuoinnin joten sitä projektia työstän nyt. Päätin että kahden viikon sisään se pitää saada iskettyä, muuten pistän asian taas jäihin. En halua riskeerata mahdollista raskautta ottamalla tatuoinnin kierron loppu puolella.

Otin tädin saapumisen yllättävän tyynesti. Ainakin verrattuna niihin itkukohtauksiin mitä olen välillä saanut. Ehkä sana "lamaantunut" kuvaa tämän hetkistä oloani parhaiten. Tässä vain alkaa hyvät puolet käymään vähiin...