keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Äitiyspakkaukselle uusi nimi?

Jahas, jahas. Peruspalvaluministeri Maria Guzenina-Richardson lupasi eilen suorassa tv-lähetyksessa ajaa äitiyspakkauksen nimenvaihtoa. Hänen mielestään nimen tulisi olla perhepakkaus.

Studiossa esitettiin käsiäänestys-osiossa kysymys: onko perinteinen äitiyspakkaus vanhentunut nimi ja pitäisikö nimi vaihtaa? Lähes kaikki studiossa olleet nostivat kätensä nimen vaihdon puolesta.

Ex-ministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaan mielestä pakkauksen nimen tulisi olla isän ja äidin pakkaus. Hänen mielestään isät eivät usko pakkauksen olevan myös heille, jos sen nimi olisi vanhempainpakkaus. Tätä en ymmärrä? Eikö isät muka tajua olevansa lapsen vanhempia? Hmm...

Noh, mitäs mieltä olette? Onko vanha nimi hyvä vai pitäisikö se muuttaa?
Isän ja äidin pakkaus?
Perhepakkaus?
Vanhempainpakkaus?
Vai jotain muuta?

Minun mielestä nimeä ei ole kovin tarpeellista muuttaa, mutta jos se muutettaisiin, kannattaisin uudeksi nimeksi vanhempainpakkausta.


Minä bongasin uutisen Iltalehden sivuilta.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Aika kuluu ja kuluu...

Olisi käsillä taas tämä suhteellisen ikävä päivä kuusta, nimittäin 26. päivä. Yritystä takana tänään 1 vuosi ja 5 kuukautta! Tuntuu uskomattomalta...



 

Mihin tämä aika on mennyt? Hukkaan? Toisaalta ajattelen niin, toisaalta taas en. Olen kasvanut tämän vajaan puolentoista vuoden aikana huimasti. Siis henkisesti. Elämässäni asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut, osittain todella paljonkin. En siedä enää keneltä tahansa, ihan mitä vain. En jaksa kuunnella ihmisten jatkuvaa valitusta pikkuongelmista.




Olen tullut ajatelleeksi myös sitä vaihtoehtoa, että jäämme kaksin. Keinojahan meillä vielä on käyttämättä eli sen puolesta en vielä ajattele liiaksi tuota vaihtoehtoa. Vaikka joskus tulen harkinneeksi myös luovuttamista, en sitä todellakaan voi vielä tehdä. Viime päivinä on toivo taas nostanut rumankaunista päätään ja vaikka täältä pilvilinnoista ehkä lauantaina tiputaan, on kuitenkin pienen hetken mukava ajatella "jos sittenkin".
 

Näin syvällistä tällä kertaa. :)

Muistakaahan osallistua kilpailuun!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Alkoholitonta

Minulle maistuu olut, varsinkin kylmänä se on todella hyvää! Olen varma, että kun joskus raskaudun ja joudun oluesta (sekä viinistä) luopumaan, minun on pakko saada edes silloin tällöin olutta alkoholittomana versiona. Eli mielestäni onkin hyvä jo maistella valmiiksi, mitkä alkoholittomat vastaavat parhaiten maultaan sitä "oikeaa olutta".

Jo joulun aikoihin tulin miehen kanssa ostaneeksi Lidl:stä maistiaiseksi alkoholittoman oluen, Finkbräu-merkkisen.

Se olikin omasta mielestäni ihan hyvää, yllättävän hyvää. Ehkä hieman makea ja melko miedon makuinen. Tarkkaan en enää muista...

Kuva

Lauantaina kauppareissulla totesin että voisinkin ostaa saunaan yhden oluen, mutta kun en niin kauhean mielelläni enää loppukierrosta alkoholia juo, päätin testata Rainbown alkoholittomia oluita.


Vasemmalla tumma alkoholiton lager. Se oli todella makea, liian makea minun makuuni. Muistutti maultaan myös hieman saaristolaisleipää. Enpä usko että tätä tulee ostettua uudestaan...

Oikealla alkoholiton lager. Oli oikeastaan muuten samanlaista kuin tuo tumma "sisarensa", mutta hieman vähemmän makeaa ja laimeampaa. Makeaa siis tämäkin.


Pitänee ostaa vielä tuota Finkbräuta uudestaan, jotta muistuu paremmin mieleen. Nuo Rainbowt eivät minua säväyttäneet, joten jatkossa ne jääkööt kauppaan. Täytyy tutustua myös paremmin tuohon alkoholittomaan tarjontaa, jos sieltä joku hyvä vaihtoehto löytyisi. :)

Kesähaaste

Sain kivan kesäisen haasteen -B:ltä sekä Marialta. Kiitos!

Tarkoitus olisi kaivaa omista kuvakätköistä 5 kesäkuvaa, kuvailla niitä yhdellä sanalla ja sitten haastaa 5 bloggaajaa mukaan!

Haaste oli minulle melko haastava, sillä vaikka minulla on vino pino kesäkuvia, niistä piti löytää sellaisia joista minua ei tunnistaisi. :D Joten tämän takia jouduin kahta kuvaa hieman leikkaamaan, mutta tuskin se ketään haittaa.

Tallinna


Juhannus


Vihreää

Mansikkakakku

Haastan mukaan tällä kertaa vain 3:

Amalian
Mymmelin
Hopeakissan

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Treeniä

Minä käyn melko ahkerasti kuntosalilla. Joskus joku tuttuni sanoikin, että kannattaa tehdä kovat vatsalihas-treenit loppukierrosta, niin ei huomaa mitään pikkujomotuksia. Tässä kierrossa sitä tulin testanneeksi ja se muuten toimii!

Kaikki mahatuntemukset pystyy pistämään treenin piikkiin. :D


Toisaalta olisi kiva jos ehtisin saaman ennen raskautta tämän kroppani siihen kuosiin kuin on tavoite, mutta en minä kyllä pistäisi pahakseni jos kuntoprojekti nyt "tyssäisikin" vaikka tähän. Toki aion jatkaa pientä kuntoilua niin kauan kuin vaan jaksan ja pystyn, mutta jätän kyllä heti "kovat" lihastreenit pois. Ehkä olen liian varovainen, mutta kun näinkin pitkään sitä raskautta odottaa, ei halua ottaa liiallisia riskejä.

torstai 21. helmikuuta 2013

Outoa vuotoa(ko?)

Seuraava tekstiä ei suositella ällö-pelkoisille! ;)

Niin siinä sitten kävi että tuo muutama päivää sitten olettamani ovulaatiovuoto vain jatkuu. Eilisestä en ole ihan varma, mutta tänään aamupäivällä valkovuoto oli edelleen rusehtavaa. Aloin jo pelätä jonkin näköistä tulehduksen mahdollisuuttakin... Olo on kyllä täysin normaali!

Hetki sitten vessareissulla huomasin pyyhittäessä jo ihan selkeää verestystä. Vähän, mutta kuitenkin. Koska tänään on dpo6, voisin pistää tuon pienen veren kiinnittymisvuodon piikkiin. MUTTA mitä tuo rusehtava vuoto sitten on/oli?! Ei kai nyt ovulaatiovuoto näin montaa päivää kestä.

"Kolme tai neljä päivää hedelmöittymisen jälkeen morula saavuttaa kohtuontelon. Nyt morulaan muodostuu ontelo ja soluista tulee litteitä. Munasolua kutsutaan nyt blastokystiksi, jolla on kaksi solukerrosta. Kuusi päivää hedelmöittymisen jälkeen munasolun kalvo kuoriutuu pois ja blastokysti kiinnittyy kohdun limakalvoon."

Toki tuntuu että minun kroppa ei ole ihan sieltä normaalimmista päästä eli kai kaikki on mahdollista. :D

Tällä hetkellä en pysty ajattelemaan muuta ja tekisi mieli käydä vähän väliä vessassa "tarkistamassa" millaista vuoto on nyt.


Polillekin tekisi mieli soittaa, mutta tuskin sieltä mitään apua saisin. Varmaan vaan käskisivät "seuraamaan tilannetta". Ei tässä varmaan muu siis auta kuin seurata tilannetta ja toivoa parasta! :)

(Lainaus: vau.fi)

tiistai 19. helmikuuta 2013

Kilpailu!

No niin, kilpailua pukkaa! :)
 
Kuten eilen kirjoitin, minulla on niin hieno määrä lukijoita ja sen lisäksi isoiso määrä kävijöitä päivittäin, niin eiköst se ole hyvä hetki järjestää arvonta tai kilpailu? Koska olen yhden arvonnan pitänyt, päätin tällä kertaa järjestää kilpailun!
 
Tuosta edellisestä postauksesta sain kilpailulle idean.
 
Linkitä kommenttiin piristävä biisi YouTubesta, valitsen niistä omasta mielestäni parhaiten piristävimmän! Eli biisi voi olla uusi, vanha, hidas, metallia, klassista... Sellainen mikä on sinun mielestä piristävä!
 
Jos olet anonyymi-osallistuja, muista pistää mukaan nimimerkki ja s-postiosoite.
 
Ja palkintona...
 

10€ S-lahjakortti! =)

Niin juu ja vielä. Kilpailu päättykööt omana piinapäivänäni eli sunnuntaina 3.3 klo. 20.00.

Miten jaksaa?


 
Eilen kun taas kerran velloin todella huonon fiiliksen kanssa kotona, tuli mieleeni ajatus:
"koska sitä pitäisi tajuta luovuttaa?"
 
Haluan korostaa etten koe meidän yrityksen vielä kestäneen kovin kauaa verrattuna moniin muihin ja olenkin (mielestäni) jaksanut henkisesti todella hyvin, ehkä taas paremmin kuin moni muu. Tähän saakka. Nostan todella hattua kaikille pidempään yrittäneille, jotka jaksavat jatkaa!
 
Eikä minulle ehkä muuten tulisi näitä luovuttamis-ajatuksia, mutta kun olen ollut niin surullinen viimeiset viikot, en tiedä kauanko jaksan tätä... Enkä halua luovuttaa! En ole luovuttaja. Jotenkin vain pitäisi saada mielialat kuriin. Mutta mitenhän?
 
Tänään ei ainakaan ole sopiva päivä luovuttaa. Ehkä sitten joskus myöhemmin...

maanantai 18. helmikuuta 2013

Vuotoa ja vinkkiä tulevasta

Ihan ensinnäkin VAU! Blogillani on siis jo huikeat 30 lukijaa, mahtavaa! Enpä olisi edes villeimmissä unelmissanikaan uskonut näin monen kiinnostuneen minun kirjoituksistani. Ja taustalta löytyy varmasti myös monta salaista ja anonyymia lukijaa. :)

Tämän huikean luvun kunniaksi, pistän piakkoin pystyyn joko kilpailun tai arvonnan. Eli pysykäähän kuulolla!


Ja sitten ällöpällö-juttua. Eilen illalla vessassa käydessäni huomasin pyyhkiessä tulevan taas kerran jonkin näköistä välivuotoa. Olin täysin vakuuttunut että tämä kierto oli taas tässä, välivuotoa kun on esiintynyt minulla nyt sitten varmaan viimeiset 7 kiertoa, aina jonkin verran ovulaation jälkeen.


Vielä "normaalia" kamalamman tästä vuodosta teki se, että vuoto alkaa aina yhdynnän jälkeen, tällä kertaa yhdyntää ei ollut... Onneksi sain purettua pulmaani heti aamusella ja ystävän kanssa tulimme siihen tulokseen, että sehän saattoi olla vain ovulaatiovuotoa. Eilen oli kuitenkin vasta dpo 2.

Mutta jos jollain on jotain kokemusta tai muuta kommenttia asiasta, niin mielelläni kuulisin! :)

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Leikittelyä

Meillä on edessä ensi kesänä paritkin sukujuhlat ja mieleni tekisi kovasti ostaa uusi mekko, vaikka kaapissa on varmaan neljä ihan käyttökelpoistakin. Kaverini kanssa tänään puheltiin tästä ja hänelle sitten totesinkin, että kyllähän sitä myös ajattelee ettei senkään puolesta viitsisi ostaa uutta mekkoa jos vaikka olisikin mahaa tullut. Sitten saisin, ja olisi pakkokin, ostaa äippämekko. Tyhmää ajatuksen kanssa leikittelyä taas kerran!

Maha on ollut nyt pari päivää ihan oudon tuntuinen, mutta tajuan toki että ei se voi mitään raskauteen liittyvää olla. Nyt on kuitenkin vasta dpo 2. Hei haloo! Kuka tulisi takomaan jotain järkeä muhun?

Noh, kun ajatuksen kanssa lähti leikittelemään, päädyin jälleen kerran Kaksplussan laskuriin...


Tuolta se näyttäisi, mikäli tästä kierrosta tärppäisi.

Ja kaiken lisäksi, keksin itselleni taas "turhia ongelmia"!! Kaverillani on juhlat 1.3. ja nyt "ongelmana" onkin se että jos olen raskaana, en voi luonnollisestikaan juoda. Ja tämähän ei edes ole mikään ongelma. Okei, jos olen raskaana, voin ajaa. He asuvat kuitenkin toisessa kaupungissa, joten minun tai miehen on joka tapauksessa jomman kumman ajettava.

"Ongelma" nro. 2 on se, että en halua testata vielä tuolloin 1.3, vaan tarvittaessa 3.3. No voi helkkarin ääliö, älä sitten testaa! Eihän mikään minua pakota, kun ei ole edes mikään "pakko" ottaa sitä alkoholia.

Tsiisus! Mun pää on niin sekaisin kaikesta, että tuskin näin hullulle lasta edes suodaan. :D

perjantai 15. helmikuuta 2013

Dpo 0, kp 17

"Ovulaatiossa on kyse munasolun irtoamisesta munasarjasta. Munasolu irtoaa joko oikeasta tai vasemmasta munasarjasta. Munasolu irtoaa keskimäärin 14 päivää ennen kuukautisten alkamista, mutta se voi irrota jo vähän aikaisemmin tai vähän myöhemmin."

"Hedelmöittyminen on uskomattoman monen tekijän onnistumisen summa. Jokaisen osa-alueen täytyy olla täysin valmis hedelmöitykseen ennen kuin se voi tapahtua. Oikea ajoitus on kaikki kaikessa. On erittäin todennäköistä, että nainen voi tulla raskaaksi ainoastaan kuukautiskierron 2-3 päivänä."

"Munasolu on hedelmöittymiskelpoinen vain 12-24 tuntia ovulaation jälkeen. Siittiöt ovat hedelmöityskykyisiä naisen elimistössä 1-4 päivää."

Eilen nappasin Andon digitestiin sanan "Yes" eli tänään olisi jälleen kerran dpo 0. Tässä sitten taas odotellaan. Ovulaatio on hyödynnetty tehokkaasti, eilen illalla ravintolasta kotiuduttuamme ja myöskin tänään aamupäivällä.


Eipä tässä sen kummempaa. Ei oikein edes osaa toivoa tai odottaa mitään muuta kuin tätiä. Tekisi niin mieli mennä sänkyyn makaamaan ja nostaa alakroppa ylös päin, mutta eipäs silläkään kai mitään tutkittua vaikutusta ole... Oma mieli on vaan niin hömö.



Lainaukset.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Minä haluuuun!

Että voi ihmisellä olla paska fiilis! Ajatukset pyörii lähes 24/7 vauva-projektin pyörteissä, olen surullinen ja sekös sitten minua ärsyttää. En haluaisi olla surullinen!

Katselinpas tässä ajankuluksi vähän vaatteita... Ja tietenkin sellaisia mitä sopii täällä esitellä. ;D

Mama Licious (Zalando)



Vähän tämän tyylisiä paitoja minulta jo löytyykin kaapista vino pino. Olen varmaankin koko yrityksen ajan ostanut vaatteita sillä silmällä, että niitä voisi sitten pitää myös jonkin aikaa kun alkaa odottaa.
 



H&M Mama




Olen ihan varma, että minun tulee ostettua ihan "aitoja" äitiysvaatteita sitten kun sen aika tulee. Mutta toki ostan käytettyinä kuin myös varmasti uusiakin. Olkoot sitten vain vähän aikaa käytössä,  kyllä niistä eroon pääsee! Minusta ei tule miehensä vaatteissa kulkevaa odottajaa. Kyllähän tulevat äiditkin voivat olla tyylikkäitä!

Mites muilla? Onko odottajilla paljon vaatteita? Entäs mikä on yrittäjien ajatus tulevaan?

maanantai 11. helmikuuta 2013

ACO Raskaus

ACO:lta on tullut uusi vitamiini-perhe, josta löytyy myös Raskaus-vitamiini. Pakkohan sitä oli heti mennä vertailemaan!


Itsehän olen syönyt koko yrityksen ajan Minisunin Mama -vitamiineja lähinnä foolihapon ja magnesiumin takia. Magnesiumia tarvitsen pillerimuodossa ihan jo "normaalistikin", lihakseni kramppaavat muuten jatkuvasti. Siksi minulle on tärkeää että syömässäni vitamiinivalmisteessa on tarpeeksi sitä.


Minisunissa magnesiumia on 150mg, ACOssa 120mg. Mutta koska ero on niin pieni, en usko sen vaikuttavan.

Foolihappoa Minisunissa on 400 µg, ACOssa taasen 500 µg. Tässä mielessä ACO olisi parempi.

Jo pelkkä silmäily osoittaa, että ACOssa on useampia vitamiineja ja kivennäisaineita. Lista on paljon pidempi verrattuna Minisuniin.

Mutta hmm... ACOssa on 800 µg A-vitamiinia, jota taas Minisunissa ei ole lainkaan. Kuitenkin syön melko monipuolisesti, joten saan A-vitamiinia varmasti jonkun verran jo ravinnostani. Nyt ihmetyttääkin miksi A-vitamiinia on pistetty noin paljon Raskaus-valmisteeseen? Raskausaikanahan liiallinen A-vitamiinin saanti voi aiheuttaa sikiövaurioita! Eikös ihan yleinen suositus ole, että raskausaikana A-vitamiinivalmisteelle ei ole tarvetta?

Kaiken lisäksi, ACO on tehnyt vuorokausiannostuksen niin että pitää syödä kaksi tablettia, kun taas Minisunissa riittää yksi. Eli nopeasti laskettuna ACO maksaa vuorokaudessa 29 senttiä ja Minisun 15 senttiä. (Hinnat: Apteekkituotteet.fi)

Näiden "todisteiden" vallitessa, taidan pitäytyä edelleen hyväksi todetussa Minisun Mama:ssa. :)

maanantai 4. helmikuuta 2013

Vielä joskus(?)!

Tänään tuli vähän parempi fiilis. Ensimmäistä kertaa minulta kysyttiin "kuinka minä voin?". Ja vaikka tuohon kysymkseen vastaaminen oli melko vaikeaa, niin silti mielelläni siihen vastasin. :)
 
Vähän bongailin jotain pientä kivaa... Jos joskus meillekin saataisiin jotain tälläistä.




Tapetti

BOB Sport Utility
 

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Sanoja ei tule silloin kun pitäisi

Hyvä ystäväni kävi tänään kylässä. Olemme tunteneet toisemme yli 20 vuotta ja hän on ehdottomasti paras ystäväni, vaikka nykyään hieman harvemmin tapaamme. Hänellä on omat murheensa lapsien hankkimisen suhteen ja hän puhuu niistä hirmu avoimesti. Kaipa hän fiksuna ihmisenä on myös tajunnut, että meillä ei ehkäisyä ole käytössä. En ole varma. Joskus olen saattanut jotain myös hänelle ympäripyöreästi kertoakin, en millään muista...

Tänään olisi ollut hyvä hetki kertoa hänelle meidän tilanteesta, mutta en vain saanut suutani auki. Halusin, mutta samalla pelkäsin että saan kauhean itkukohtauksen. Miksi minun on vaan niin vaikea puhua tästä niille, joille ehkä pitäisi? Kaipa sitä vaan pelkää taas korneja vastauksia ja lohdutuksia. Ja niitä en tällä hetkellä jaksa kuunnella, vaikka tiedän ettei niillä pahaa tarkoiteta.

Nyt mietinkin, pitäisikö minun linkittää hänelle tämä blogi. Ehkä.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Tälläistäkin vielä

Ahaa, minusta on siis tullut "jälkeenpäin surija". Minulle tuli jo torstaina hirveän huono omatunto, kun en surrut tädin tuloa. Tuli sellainen olo, että enkö minä muka enää halua lasta niin kovasti kuin ennen...

Näköjään minulle tulee tämä suru jälkikäteen. Se iski nimittäin nyt. Tekisi mieli itkeä melkein mistä vaan. Näen sitten toisten plussatestin tai kuvia vaikka lastenhuoneesta, tulee hirmu haikea olo. En siis millään pahalla tarkoita!


Pitää nyt yrittää ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä vaikka tiskaamaan. Jos saisi muuta ajateltavaa. :)