Kotona taas

Noniin. Lääkärissä käyty.

Oli eri lääkäri kuin viimeksi, mutta oikein mukava oli tämäkin. Mut siis ultrattiin hetimmiten, ilman sen suurempia puheita. Samat vanhat löydökset oli vasemmalla puolella edelleen. Varmuutta siihen, että ovatko ne munasarjassa vai -johtimessa, ei ole. Mutta siellä kuitenkin.

Lääkäri piti todennäköisempänä, että löydökset ovat kystia. Kuitenkaan nestekertymää ei voida sulkea pois. Vasemmalla puolen löytyi myös kolme (jos oikein laskin) kystaa, joista yksi vaikutti endometrioosikystalta. Loput neljä näyttivät sellaisilta kystilta (Dermoidikysta), mitkä eivät poistu itsestään vaan vaativat leikkauksen. Ja tietenkin myös tuo epäilty endokysta vaatiin leikkauksen.

Joten... Minulle varattiin aika laparoskopiaan. Aika on todella pian: 26.9! Eli vajaan kahden viikon päästä. Minulle saatiin järjestetyä heti myös leikkaushaastattelu, ei tarvitse sitten sen takia uudestaan ajella. Laparoskopian yhteydessä tehdään myös aukiolotutkimus.

 

Kuva

 

Vaikka nestekertymä vaikuttaa nyt melko epätodennäköiseltä eli sen puolesta saisin toisen johtimen pitää, lääkäri sanoi että koska kuitenkin kystat joudutaan leikkaamaan, ei ole varmuutta paljonko munanjohtimesta jää toimenpiteen jälkeen jäljelle. Sen näkee sitten...

Otin asian yllättävän hyvin. Olin kuitenkin todella varma, että laparoskopia on edessä ja nämä ovat sellaisia asioita, jotka vaan eivät ole minun päätettävissä tai hallittavissa.

Saimme myös jo seuraavan poliajan lokakuulle. Silloin sitten suunnitellaan tulevaa.

Tulipa tuossa jo soitettua osastollekin, kun hoksasin että mullahan on suurella todennäköisuudellä menkat juuri leikkauksen aikaan. Mutta se ei kuulemma haittaa. Onneksi! Toivottavasti kuukupin kanssa pääsen sitten suht' helpolla...

 

Toivon vain että kaiken tämän jälkeen, saisimme viimein oman lapsen.

 

Kuva

Paniikin poikanen (taas)

Eilen illalla oli taas täysi paniikki ja ahdistus päällä. Yön yli sain nukuttua unilääkkeen avulla (minkä mies pakotti ottamaan) ihan hyvin ja virkeämpänä katson asioita taas hieman uudesta kulmasta.

Tiistaina postilaatikkoon oli ilmestynyt lääkärikäynnin epikriisi jota aloin sitten eilen lukea. Sieltäpä ilmeni pari hieman huolestuttavaa juttua, joista lääkäri ei käynnillä meille maninnut.

"Selvää preovulatorista (= ovulaatiota edeltävä) follikkelia ei näy kummallakaan puolella."

Eli mahdanko ovuloida? Tuskin. Tarkistin muistiinpanoista että viime marraskuussa ekalla polikäynnillä oli kp11 jolloin jo näkyi selkeä johtofolli, siinä kierrossa ovulaatio oli kp16. Ei nyt täysin heitetä hanskoja tiskiin, mutta eipä minulla muutenkaan (oikeastaan) mitään toivoa ollut tähän(kään) kiertoon.

"Oikea puolikin hiukan vaikeaselkoinen, mahdollisesti vähäinen nestekertymä sielläkin."

Vasemmalla puolellahan oli joko se kysta x2 tai nestekertymä jota varten minulla on kontrolli ensi kuussa, oikeasta puolesta lääkäri ei sanonut mitään. Toki väkisinkin huolestun, mutta koitan ajatella että lääkäri olisi varmasti sanonut jos siellä olisi ollut jotain todella huolestuttavaa.

Koitetaan vaan jaksaa kuukausi, sitten ollaan viisaampia! Alan olla todella väsynyt tähän jatkuvaan miettimiseen, pohtimiseen ja panikoimiseen... Mutta miten lopettaa?

Ei tän pitänyt olla näin vaikeeta

Lääkäristä kotiuduttu, melkein miljoonaan paikkaan saa kirjoittaa uudestaan ja uudestaan (no okei, aika pikälti copy-pastea) miten meni. Monet odottaa uutisia, kuten varmasti moni lukijanikin. No paremminkin olisi voinut mennä!

Lääkäri oli todella yllättynyt, oikeastaan tyrmistynyt, ettei mulle olla tehty aukkaria. Hän sanoi, että koska jo vuoden takaisissa paperessa (eli niissä, millä meidät lähetettiin meidän paikalliselle naistentautienpolille) luki että on tutkittu melko laajasti, joten hän oletti että se sisältää aukkarin. Mutta ei. Kerroin että paikallinen naistentautien lääkäri oli meille sanonut, että sitten vasta kun kaksi vuotta tulee täyteen niin tehdään se. Noh tämä lääkäri alkoi heti pudistella päätään ja sanoi "kyllä nuoret ihmiset pitää tutkia heti vuoden jälkeen". Aukkari olisi tehty nyt mikäli minä olisin syönyt särkylääkettä etukäteen, mutta koska en ollut, niin sitä ei tehty. Voisi olla huonolla tuurilla liian kivulias toimenpide.

Endoa ei voida edelleenkään sulkea pois, eikä kyllä vahvistaakaan. Siihen on mahdollisuus.

Lääkäri kysyi että onko meillä mukana miehen sperma-analyysin tulokset, sanoin että ei ole koska ei olla saatu niitä kirjallisena. No tätäkin lääkäri ihmetteli! Sanoi että kyllä miehen aina kuuluisi saada tulokset ihan "mustaa valkosella". Mieshän sai tulokset puhelimitse "normaalit ovat" ja sama juttu lukee meidän papereissa. Eli lääkäri totesi vähän harmistuneena: "kai me sitten luotetaan että ne normaalit on, kun tässä niin lukee".

Ikävin juttu. Sisätutkimuksessa vasen puoli aristi ja on ennenkin aristanut. Samoin kun kohdun takaseinämä vähäsen (siellä epäillään sitä endoa). Sitten kun ultrattiin niin vasemmassa munanjohtimessa oli jotain häikkää, pari outoa paukamaa. Vaihtoehtoja on kaksi:

a) siellä on vain kaksi ihan vierekkäin olevaa kystaa jotka ovat ihan vaarattomia ja katoavat aina itsestään tai

b) munanjohtimen päässä olevat rimpsut (eli fimbriat) ovat kaartuneet sisään päin sykkeröön ja keränneet sinne nestettä.

B-tapauksessa munanjohdinta ei saada enää auki, vaan tuo on pysyvä tila. Kaiken lisäksi b-tapaus tulee vielä haittaamaan toimivan munanjohtimen toimintaa, joten tästä syystä vasen munanjohdin poistettaisiin. Ja jos nyt oikein ymmärsin, tiedossa olisi suoraan koeputkihedelmöitys.

Minulla on kontrolliaika 13.9. jolloin katsotaan onko ne paukamat hävinnet. Jos ovat, kyseessä on kystat ja kaikki on hyvin. Jos ei, minulle varataan hetimmiten laparoskopia ja katsotaan mikä on munanjohdinten tilanne.

Lääkäri oli ihana, kannustava ja selitti hirmu hyvin kaiken! Uskoisin että jopa mies tajusi kaiken. ;) Aivan erilainen kuin edellinen lääkärimme.

Viisi pitkää viikkoa jonka aikana toivotaan parasta ja pelätään pahinta.