Näytetään tekstit, joissa on tunniste YK12 *Yrityksetön*. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste YK12 *Yrityksetön*. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. syyskuuta 2012

Ei näy, ei kuulu

Tätiä odotin eilen saapuvaksi, eipä tullut.
Mutta en tosiaan tiedä oviksen ajankohtaa satavarmaksi eli tässä pitäis vielä huomisen yli jaksaa.
Sitten saa innostua vähän.
Sitten voin jopa harkita testin tekemistä.
Nooh, nyt kun menin tänne kirjoittamaan ja myös palstalle, eiköhän se täti sieltä kuitenkin lähes odotetusti saavu!

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Vuosi

Niin se vaan on hyväksyttävä että vuosi yritystä on tänään virallisesti täynnä. Vuoteen mahtuu iloja, suruja, turhautumista, masentuneisuutta, takapakkeja ja paljon muuta! Nythän me ollaan sitten virallisesti myös lapsettomia?

Aloinpa tässä miettimään, että mistä se yrityksen alku ihan oikeasti kuuluisi laskea? Sillä minä lasken, ja olen aina laskenut, sen siitä kun olen ollut ensimmäistä päivää ilman pillereitä sillä mielellä, että enää en niitä ota. Vaikkakin ensimmäinen yk (eli viimeinen tyhjennysvuoto) alkoi vasta pari päivää sen jälkeen. Tiedä sitten olenko laskenut oikeasta päivästä, mutta meille nyt pari päivää sinne tai tänne on aivan se ja sama.


Mistä te laskette yrityksen alkaneen?

tiistai 25. syyskuuta 2012

Kauhugalleria

On vaan taas niin paska fiilis (tuttu laulu, tiedän!) ja sitten silmiin osuu näitä ah, niin ihania kuvia...

 



Missähän mä oikein surffaan kun törmään näihin? Ehkä on ihan oma vika vain.

Ruoka on maistunut edelleen, mutta mahassa on tuntunut viime kierron kaltaisia vihlaisuja joten eiköhän tämä kierto ollut tässä.

Mies kävi tänään siellä labrassa, ne tulokset kuulee perjantaina jos haluaa. En sitten tiedä että soittelenko vaan kaikki tulokset kerralla. Huoh, enää 17 päivää spermatuloksiin.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Siis mitä ihmettä?!

Olen jo aikoja sitten oikeastaan luovuttanut tämän kierron suhteen, vaikka käytännössä pieni mahdollisuus plussaan olisi. Tänään aamulla tissit alkoivat jomottaa samaa tyyliin kuin parissa edellisessä kierrossa. Myöhemmin tänään tuli taas tätä "normaalia" ällötystä (mitä tulee kyllä eri aikoihin kierrossa) eli uskoisin tädin saapuvan perjantaihin mennessä.

Kuitenkin nyt kiinnitin huomiota yhteen asiaan. Olen syönyt viimeisen kuuden tunnin aikana vaikka kuinka paljon! Yhden aikaan minulle tuli ihan hirveä nälkä, vaikka olen syönyt aamupalan joskus puoli kymmenen aikaan. Söin sitten lautasellisen perunapohjaista sosekeittoa (eli todella tuhtia tavaraa) ja yhden leivän. Neljän aikaan tuli taas nälkä. Silloin söin Valio ProFeel rahkan myslin kanssa ja viideltä söin kaksi kaalikäärylettä ja puolukkahilloa. Kaverini kävi kuuden aikaan kahvilla, juotiin kahvit ja vähän kakkua. Ja TAAS mulla on nälkä!? Ja otetaan myös huomioon että joka kerta kun söin, tuli myös täyteen.


Ehkä tämä on vain sattumaa. Todennäköisesti. Mutta toiveet taas heräsi.

Minä lähden syömään nuudeleita...

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Kun ahdistaa ja masentaa

Keväällä ja alku kesästä huomasin purkavani tästä yrityksestä tulevaa ahdistusta shoppailuun. Varsinkin netissä shoppailuun. Se on helppoa kun saa laskulla vaikka ja mitä kivaa itselle. Eli siis edes jotain hyvää tähän elämään. Nooh, siihen se ilo sitten loppui kun niitä laskuja piti alkaa maksamaan. Sitten yritin keksiä millä me ruokaa ostetaan. Okei no, ei tilanne nyt ihan noin huonoksi mennyt, mutta ostelin aivan liikaa kaikkea!
 
Keväällä shoppailun sijasta tuli myös juotua aika usein aina kun alkoi vituttamaan. Sekin oli toooodella hyvä ratkaisu! Se alkoholihan on niin hyväksi tämän yrityksen kannalta ja onneksi taoin sen päähäni ja jätin tuon keinon pois melko nopeasti.
 
Shoppailuakin sain kesän aikana vähennettyä, piti kyllä ihan pakottaa itseni siihen.
 
Äsken sitten jostain syystä alkoi taas mielialat heitellä ja päätinpä tilata Zalandolta parit kengät. Neljät kengät, kahdessa eri koossa päätyi tilaukseen. En minä aio niistä kuin parhaat pitää, toivottavasti vaan pysyn tässä suunnitelmassa.
 
 
 
Mielestäni tätä oloa pitää jotenkin purkaa, mutta mikä olisi sitten hyvä keino? Kuntosalilla käyntikin toimii minulla, mutta vain sen ajan kuin olen siellä. Olisi pitänyt vaan lähteä sinne, olisin ehkä jättänyt ostokset väliin.
 
Miten te puratte masennusta ja ahdistusta?

perjantai 21. syyskuuta 2012

TYKS - Naistentautien poliklinikka

Niin eipä tässä sen ihmeempää kerrottavaa kuin että simpat on jätetty tänään lääkärin hellään(?) huomaan. Toimitus kävi mieheltä mielestäni todella nopeasti vaikka siellä oven takana kuulemma jutteli kaksi miestä jonkun aikaa, se kuulemma vähän latisti muutenkin jo niin laadukasta tunnelmaa. :D Nyt sitten pitäisi jaksaa odottaa kolme viikkoa tuloksia.

tiistai 18. syyskuuta 2012

"Ensikäynti"

Noin, nyt on sitten käyty oikein virallisesti ekan kerran lapsettomuustutkimuksissa. Tai noh, lähetteitä me tuolta käynniltä vain saatiin ja nekin miehelle. Minut kun on nyt sitten kuulemma tutkittu niin hyvin kuin tässä vaiheessa on tapana, minun tutkimuksista enemmän täällä.

Miehelle lähete simppatestiin ja labraan. Pitäisi vielä vaan varata nuo ajat. Sitten kun noista saadaan tulokset (simpassa menee kuulemma noin 3 viikkoa), niin saadaan lähete naistenpolille. Siis mikäli en ole raskautunut sitä ennen.

Yleisesti ottaen meni siis ihan hyvin, harmittaa vain että mielestäni minua tutkitaan todella vähän! Kaipa ne lääkärit vaan paremmin tietää...

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Ei se kovin kauaa kestänyt

Edellisessä postauksessa pohdin, kauanko tuo onnelinen fiilis kestää. No eipä se kovin kauaa, sillä tänään olen viimeistään alkanut pohtia tulevaa tiistaita ja kunnolla(?) alkavia tutkimuksia. Ja niin kuin ei tuo tutkimusten alku jo riittäisi minun mielialaani laskemaan, niin kappas kun ottaa tietyt sukulaiset päähän! Siis jos "valitan" väsymystäni, niin heti luullaan että olen raskaana! Seuraavaksi varmaan jo minun pukeutumistani aletaan seuraamaan!? Miehelleni yksi sukulainen oli jotain vihjaillut, että lapset kannattaa hankkia (ja kyllä, hankkia) nuorena. Mies oli onneksi tokaissut että "sulle nyt ei kuulu v*ttuakaan, koska me lapsia hankitaan" tai jotain vastaavaa. Siis mitä ihmettä jos saan kysyä?? Eikö ihmisillä ole mitään tapoja...

Vaikka The Baby Making Diary -blogissa olikin ihan hirmu hyvät ohjeet ja neuvot ensikäynnille, googletin neuroottisena vielä vähän.

"Perustutkimuksissa selvitetään molempien yleinen terveydentila, aiemmat sairaudet, leikkaukset ja sairaalahoidot sekä käytössä olevat lääkkeet. Keskustelu elintavoista, ravitsemuksesta, tupakoinnista, sekä alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä on tärkeää. Samoin selvitetään puberteetin aikainen kehitys, kuukautiskierto, muihin umpirauhas- eli endokriinisiin ja pitkäaikaisiin sairauksiin viittaavat oireet. Myös sukutiedot selvitetään. Lapsettomuuden keston selvittämiseksi kysytään mm. ehkäisyn lopettamisen ajankohtaa, kuinka kauan raskautta on yritetty ja mahdollisista ongelmista sukupuolielämässä." (http://www.parempaaelamaa.fi/lapsettomuuden-hoito/lapsettomuustutkimukset)

Luoja että mua hermostuttaa! Flunssakin tuli kyläilemään...

perjantai 14. syyskuuta 2012

Happyhappy...

Tällä hetkellä on tosi iloinen ja onnellinen fiilis, sitä sitten varjostaa se ajatus "mutta kuinka kauan?".
 
Eilen kävin lääkärillä tämän yhden "sairauteni" vuoksi, kontrollissa siis taas kerran. Mutta onneksi tällä kertaa lääkäri ei enää käytännössä kieltänyt mitään, koska kaikki tulokset alkavat olemaan normaaleja ja koska oloni on ollut jo jonkin aikaa hyvä. Kyllä hän korosti sitä, miten raskaus sitten tulisi vaikuttamaan, mikäli tämä ongelma nyt lähtisikin alamäkeen. Mutta koska se on nyt sitten näitä EHKÄ/JOS -tilanteita joita elämä nyt on aina pullollaan, emme jaksa stressata siitä. Toki tämä kierto mennään loppuun nyt ihan näin rennosti ja katsotaan sitten miten jatketaan. Kuukauden päästä on kuitenkin vielä yksi kontrolli, missä olisi tarkoitus ottaa röntgenkuva.
 
 
Muutakin hyvää. Sain eilen varattua meille ajan lapsettomuushoitojen aloittamiseen! Ja kaiken lisäksi, tällä kertaa se hoitaja/lääkäri siellä luurin toisessa päässä ei ollutkaan varma, pitääkö minulle vielä tehdä jotain, joten saimme varoiksi kaksi perääkkäistä aikaa. :) Ja hei, tiistaiksi saimme ajan! Ihan mahtavaa miten nopeasti ajan sai.

maanantai 10. syyskuuta 2012

No justiinsa juu!

Vihdoin ja viimein sain soitettua aikaa sinne lapsettomuustutkimuksiin. Noh, siellä luurin toisessa päässä sitten totesi lääkäri/hoitaja että mullehan on jo tehty kaikki tarvittavat tutkimukset ja ihmeissäni sitten kysyin, että eikö mua kuulukaan ultrata? Ei kuulemma kuulu...?

Mutta siis miehen haluavat sinne tutkimuksiin sitten seuraavaksi ja olisinkin saanut ajan jo tälle viikolle samalle lääkärille jolla kävin tuossa aikaisemmin itse, mutta kumpikaan vapaista ajoista ei sopinut meille. Käski sitten soitella loppu viikosta uudestaan, silloin olisi pitänyt tulla uusia vapaita aikoja.

Olin tosi yllättynyt että näin nopeasti olisin saanut ajan! Ja tosi ihmeissäni että mut tutkitaan vain näin "huonosti"...

tiistai 4. syyskuuta 2012

Ahdistaa

Minä sitten unohdin soittaa ehkäisyneuvolaan, ja koska tämän muistin? No äsken, kun luin aivan loistavaa postausta The Baby Making Diary:ssa (Lapsettomuustutkimuksiin hakeutuville). Sitten se iski. Paniikki. Nyt on siis tullut se hetki, hetki jota en halunnut tapahtuvan. Oli paljon helpompaa keskustella ns. perus-gynekäynnillä mahdollisesta lapsettomuudesta, kun se oli vielä "epävirallista".

Nyt siis pitäisi pystyä ottamaan luuri käteen ja soittaa aikaa lapsettomuudesta. Tai no, epäilyhän se vasta on. Voihan olla, että kaikki on hyvin ja olen jo pian raskaana. Voi olla myös, että meitä ei olekaan tarkoitettu vanhemmiksi...

Kaksi kaveriani (joille menin keväällä kännissä avautumaan tästä yriyksestä) vakuuttivat minulle että "minut ja mieheni on tarkoitettu saamaan lapsia", niin onko? Voi kuinka mieleni tekisi soittaa molemmille ja kysyä, että vieläkö ovat sitä mieltä. Hienoa jos joku on, itse pystyn enää harvoin ajattelemaan noin positiivisesti.

Ja kaikki kulminoituu vielä ajatukseen, mitä jos ne käskevät minun odottaa vielä kuukauden koska yritystä on takana "vasta" 11 kk? Vaikka tuo vuosi tulee auttamatta täyteen, koska meidän "käskettiin" pitää tämä kierto taukoa yrityksestä.

Noh, huomenna nollaan ja teen kuten monet ovat suositelleet: "otan ilon irtin tästäkin tilanteesta". Voin hyvillä mielin mennä opiskelijabileisii, vaikka en enää ihan virallisesti opiskelija olekaan. ;)

torstai 30. elokuuta 2012

yk12, yrityksetön kierto...

Kävin eilen lääkärissä ihan muista vaivoistani, kontrollissa oikeastaan. Nyt minulla oli eri lääkäri kuin viimeksi noin kuukausi sitten. Kun sitten mainitsin tietenkin ennen röntgeniä, että on mahdollista että olisin raskaana he sitten myös testasivat minut ja negahan se oli. :( No lääkärini tästä sitten "huolestui" ja varmisti että oliko mahdollinen raskaus siis ihan suunniteltu juttu. No toki vastasimme että juu, onhan se. Sitten lääkäri tiputti pommin. Hän suositteli, että jättäisimme nyt tämän yrityksen hetkeksi tauolle, kunnes minut saadaan kuntoon. Näin ei tarvitse seuraavassa kontrollissa miettiä mahdollista raskautta, voin mennä siis suoraan röntgeniin ja jos nyt vielä jotain lääkitystä tarvittaisiin, ei tarvitse sitten raskauden takia karsia mahdollisia lääkevaihtoehtoja...

Ei kai tässä sitten muukaan auta kun pitää taukoa. Mies yritti lohduttaa, että eihän näin pitkän ajan jälkeen enää kuukauden lykkäys paljoa tee. Ja tottahan se on on. Harmittaa vain... Kova työ ja näin se "palkitaan".

Ja kun kotiin pääsimme totesinkin miehelle, että nyt jomottaa siihen tyyliin että kohta muuten alkaa. Ja niin se täti sitten puolen tunnin päästä kaarsi autonsa pihaan!

Yritän nyt sitten vain ottaa asiasta hyvät puolet huomioon. Tauko voi tehdä minulle ihan hyvääkin, ei tarvitse stressata tai mitään. Kai se tästä kun tottuu ajatukseen...