sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Järkyttävä ajankulu

Äsken siihen havahduin. Saimme diagnoosin viime vuoden marraskuussa ja viimeisen kerran olen lääkärin kanssa puhunut tammikuussa! Nyt on huhtikuu. Viisi kiertoa, viisi pettymystä.
 
 
Joulu tuli ja meni, samoin mahdollisuus vuoden 2013-vauvaan. Tulee kevät ja tässä sitä vain ollaan. Syli tyhjänä, tulevaisuus muutenkin epäselvänä.
 
Kaverit ja tutut saavat lapsia, tulevat raskaaksi, alkavat odottaa sitä omaa pientä. Etenevät urallaan, valmistuvat hyviin ammatteihin. Ja mitä minä teen? Istun päivät tietokoneella yrittäen koko ajan irtautua siitä. Joskus jopa jaksan siivota, ehkä jopa sisustaa hieman.
 
 
Viisi kuukautta ja mitä olen saanut aikaiseksi? En mitään. Nice!

6 kommenttia:

  1. Olen pahoillani, että joudut kokemaan lapsettomuutta, en oikein osaa sanoa mitään viisaampaa. Itse olen samassa tilanteessa, ja tuntuu, että aika vain matelee, mitään ei saa aikaiseksi ja se on sellaista ainaista odottelua. Näin keväällä vielä entistäkin enemmän pistää silmään kaikkien muiden ihanat vauvamasut ja juuri syntyneet pikkuiset. Sitä tuntee kateutta, vaikka tuntuu etteihän sellaista saisi tuntea. Muutenkin tuntuu minulla ainakin, että tämän asian kanssa on ihan yksin. Polilta yms. tuki on niissä harvoissa käynneissä ... Tilanteeni on hieman erilainen koska tulin pitkän lapsettomuus tutkimuksen aikana raskaaksi, mutta sekin raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon, eikä se alusta alkaenkaan tuntunut normaalilta. Nyt sitten vaan odotellaan, että saisi joskus apua ehkä vihdoin jostain lääkkeistä?

    Tsemppiä kevääseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Todella kurja tilanne sinulla... Toivottavasti saat pian tarvitsemasi avun ja uuden raskauden alulle! Kaikesta huolimatta mukavaa kevättä!

      Poista
  2. Tuo tunne siitä, ettei ole saanut mitään aikaan, on usein vain tunne eikä fakta. Ympäröivä kulttuuri vaan korostaa sitä, että aina pitäisi olla ahkera, aikaansaava ja eteenpäinpyrkivä, mikä on aika iso kupla ja täyttä paskaa. Suurin osa ihmisistä vain elelee elämäänsä tekemättä mitään sen kummempaa. Lapsettomuuden tuskan ymmärrän hyvin, mutta kannattaa muistaa myös se, että juuri he, joiden elämä näyttää täydelliseltä omaan silmään, saattaa sisältää vaikka kuinka paljon isoja ongelmia, onnettomuutta ja surua. Heh, en tarkoita sitä, että sen pitäisi "lohduttaa", vaan lähinnä sitä, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Eikä aina todellakaan tarvi olla tehokas!

    Ihanaa kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Piristi kummasti ja pisti ajattelemaan. Ei kaikki tosiaan ole ihan niin huonosti kuin voisi kuvitella.

      Poista
  3. Mä niin toivon täällä että teille tulisi pian tärppi! Mä en jotenkin edes osaa kuvitella tota tilannetta kun muut vaan saavat vauvoja ja itse joutuu pettymään kerta kerran jälkeen. Toivottavasti teille ei tulisi enää pettymyksiä :) Mäkin ajattelen nykyään jatkuvasti tärppiä sillä meillä alkoi tässä kuussa kakkosen yritys.

    *mun blogini http://aitinaomanlainen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! :) Tsemppiä teille, toivottavasti yritys-taival olisi lyhyt!

      Poista